Tapahtumia ja tiedotteita
| 10.10.2011 | Pysy pystyssä kiertue jatkuu |
| Keväällä alkanut Pysy pystyssä -kiertue jatkuu loka-marraskuussa. Tilaisuuksissa ikäihmiset saavat tietoa turvallisesta liikkumisesta talven liukkaiden ja pimeiden kelien varalle. Suutari Hannu Heiskanen Taitavista Suutareista kertoo pitävistä kengistä ja liukuesteistä. Liikenneturvan kouluttaja kertoo, millainen on kunnollinen heijastin. Jaossa on heijastimia. Keppeihin ja rollaattoreihin saa heijastavaa tarraa. Paikallinen asiantuntija kertoo, miten tasapainokykyä ylläpidetään. Yleisöä viihdyttää Lasse Liemola kitaroineen. Tilaisuuden järjestävät Pysy pystyssä -kampanja ja Liikenneturvan aluetoimistot yhteistyössä kuntien ja vanhusneuvostojen kanssa. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Lisätietoa tilaisuuksista www.kotitapaturma.fi  | |
| 07.10.2011 | URPO kilpailu |
| Osana Ehkäisevän päihdetyön viikkoa järjestetään 13-19-vuotiaille nuorille URPO-antialkoholimainoskilpailu 19.9.-4.11.2011. Käy tutustumassa kilpailuun. Nettisivut löydät osoitteesta: www.hienostisivistynyt.com | |
| 10.08.2011 | Viisaasti vesillä myös helteiden hellitettyä |
| Viisaasti Vesillä -kampanja haluaa muistuttaa turvallisesta vesillä liikkumisesta myös hellekauden jälkeen. Juhannuksesta alkanut hellesää nosti hukkumislukemia erityisesti heinäkuun alkupuolella, jolloin ensimmäisen 10 päivän aikana hukkui liki kaksikymmentä suomalaista. Kaikkiaan heinäkuussa hukkui 43 henkilöä (38 miestä ja 5 naista). Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien ennakkotietojen mukaan tänä vuonna on heinäkuun loppuun mennessä hukkunut yhteensä 81 henkilöä, näistä 9 naista. Tämä on peräti 28 hukkunutta vähemmän kuin vastaavana aikana 2010 ja vähiten koko 2000-luvulla (2004 oli 85 hukkunutta). Eniten on hukkuneita Länsi-Suomessa, 30 henkilöä. Helle lisäsi uidessa ja vesiliikenneonnettomuuksissa hukkuneiden määrää Uidessa hukkuneita oli kesäkuun loppuun mennessä vain seitsemän. Heinäkuun loppuun mennessä määrä oli noussut 32:een. Vesiliikenteessä tapahtui kahdeksan hukkumisonnettomuutta heinäkuussa. Uidessa ja vesiliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien määrän nousu johtuu siitä, että helle houkutteli paljon ihmisiä vesille ja veden äärelle. Pitkällä hellejaksolla erilaiset, tuntemattomatkin uimapaikat on otettu käyttöön, samoin vesille on voitu lähteä puutteellisesti varustetuilla veneillä. Alaikäisiä ei ole yhtään kesällä hukkuneiden joukossa. Turvallisesti veden äärellä myös lomien loputtua Viisaasti Vesillä -kampanja toivoo malttia ja järjen käyttöä veden äärellä myös lomien päättyessä. Lapsille voi pukea pelastusliivit päälle jo rannan ääreen tultaessa. Veneilijöiden pelastusliivien on oltava päällä ja kiinnitettyinä. Alkoholi ei sovi vesille. Myös seuraavat ohjeet on hyvä pitää mielessä: •Älä ui yksin •Valvo lapsia, älä päästä lasta yksin uimaan tai leikkimään rannalle •Ui aina rannan suuntaisesti ja niin, että jalat ylettyvät pohjaan •Varmista ennen hyppäämistä, että pinnan alla ei piile vaara •Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti. Muista myös, että helle verottaa jaksamista ja rasitus on tavallista suurempi. Lisätietoja: www.viisaastivesilla.fi www.suh.fi/hukkumistilastot SUH laatii ennakkotilaston hukkumisista lehdistöseurannan perusteella. SUH:n tilastoihin otetaan mukaan vain vesiturvallisuuden piiriin kuuluvat tapaukset, pois on rajattu mm. itsemurhat ja ei-tapaturmaiset kuolemat. Viralliset lukemat löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta. Lisätietoja: Kampanjan puheenjohtaja, suunnittelija Kaarina Tamminiemi, Terveyden edistämisen keskus, puh. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi(at)tekry.fi koulutussuunnittelija Anne Hiltunen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH, puh. 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi Viisaasti Vesillä on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Terveyden edistämisen keskuksen, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton yhteiskampanja. Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi Suomen Meripelastusseura, Suomi-veneet Oy ja Konekesko Oy. | |
| 05.05.2011 | Liikunnassa sattuu eniten tapaturmia |
| Liikuntatapaturmat aiheuttavat kaikista tapaturmista eniten vammoja Suomessa. Vuosittain sattuu noin 350 000 liikuntatapaturmaa, jotka johtavat vuosittain yli 70 000 sairauslomaan. Liikuntatapaturmista kaksi kolmesta sattuu miehille. Eniten vakavia vammoja syntyy joukkuepeleissä kuten jalkapallossa, salibandyssä ja jääkiekossa. Turvallisimpia lajeja ovat uinti, kävely, soutu ja pyöräily. ”Liikunta lisää merkittävästi terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Liikunnan turvallisuuteen on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tapaturmien välttämiseksi. Kyseessä on vakava kansanterveydellinen ongelma, joka vaatii yhteistyötä eri tahojen kesken”, sanoo tapaturmayhteistyöryhmän puheenjohtaja Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. ”On tärkeää, että liikunta on mukavaa, mutta samalla kannattaa panostaa liikunnan turvallisuuteen asianmukaisilla varusteilla, erityisesti suojavarusteilla. Alkulämmittelyyn kannattaa käyttää aikaa ja vireystilasta tulee huolehtia ravinnolla, levolla ja riittävällä juomisella. Jos sattuu tapaturma, on tärkeää hoitaa vamma kuntoon”, neuvoo UKK-instituutin ylilääkäri Jari Parkkari. Työkykyä ja hyvinvointia liikunnalla Työpaikat voivat edistää henkilöstönsä hyvinvointia ja terveyttä työpaikkaliikunnalla. Työnantajat voivat tarjota mahdollisuuden kokeilla ohjatusti erilaisia lajeja tutussa ryhmässä esimerkiksi liikuntapäivän yhteydessä. ”Jos työpaikalla järjestetään liikuntatapahtuma, olisi suotavaa, että lajin asiantuntija opastaisi lajiin ja sen oikeaan ja turvalliseen suoritukseen. Työnantaja voi myös tehdä kannattavan investoinnin hankkimalla työntekijöille suojavälineet, esimerkiksi pyöräilykypärät”, ehdottaa Jari Parkkari. Tommi Evilän ja Sanni Leinosen vinkit Yleisurheilija Tommi Evilä kehottaa kaikkia nauttimaan kevään myötä paranevista keleistä: ”Kannattaa ihan rohkeasti hankkia raitisilmamyrkytys. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Mitä parempi fyysinen kunto on, sitä paremmin kestää työmaailman tuomat paineet.” Alppihiihtäjä Sanni Leinonen antaa kolme ohjetta tapaturmien välttämiseksi: ”Ensinnäkin kunnollinen verryttely ja venyttely, toiseksi asiaankuuluvat ja kunnossa olevat varusteet ja kolmanneksi omien rajojen tiedostaminen ja järjen käyttö.” Tommi Evilän ja Sanni Leinosen vinkkejä voi kuulla paikallisradioissa tai katsoa Tapaturmapäivän verkkosivustolta. Päätapahtuma Tampereella Tapaturmapäivän valtakunnallinen päätapahtuma pidetään perjantaina 13. toukokuuta Tampereella. UKK-instituutissa järjestetään asiantuntijaseminaari. Tampereen ala-asteen kouluissa tapahtuu aamupäivällä klo 9-12, kun Varalan urheiluopiston opiskelijat järjestävät välitunti- ja liikuntatuntiohjelmaa. Iltapäivällä klo 14-17 opiskelijat jalkautuvat kaupungille esittelemään ensiapua ja liikuntavammojen ehkäisyä eri toimintapisteissä. Tapaturmapäiviä vuodesta 1995 Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonain perjantaina 13. päivä. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Tapaturmapäivää ovat järjestämässä sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Finanssialan Keskusliitto, Työturvallisuuskeskus, Liikenneturva, Terveyden edistämisen keskus, Tukes, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Puolustusvoimat, Poliisihallitus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Onnettomuustutkintakeskus ja Suomen Kuntaliitto. Tänä vuonna yhteistyökumppaneina ovat lisäksi UKK-instituutti, Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma LiVE, Tampereen kaupungin liikuntatoimi, Varalan Urheiluopisto sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Lisätietoja www.tapaturmapaiva.fi/ Sivustolla on runsaasti tietoa mm. liikuntavammoista ja niiden ehkäisystä, ensiavusta ja työterveydestä Liikuntatapaturmista: ylilääkäri Jari Parkkari, UKK-instituutti, puh. (03) 2829 335 www.terveliikkuja.fi/ Tapaturmista yleisemmin: tapaturmayhteistyöryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Merja Söderholm, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 160 74028 Tapaturmapäivän toteutuksesta: viestintäryhmän puheenjohtaja, tiedottaja Kaisa Hara, Liikenneturva, puh. 0207 282 317 Tampereen tapahtumasta: kehittämispäällikkö Anne-Mari Jussila, Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma, LiVE, UKK-instituutti, puh. (03) 282 9111 | |
| 13.04.2011 | Kansalaiset kokevat terveydenhuollon eriarvoistavana |
| Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista enemmistö (63 prosenttia) on sitä mieltä, että nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä kärjistää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Vielä suurempi osa vastaajista (71,4 prosenttia) on sitä mieltä, että köyhyys ja syrjäytyminen johtuvat poliittisista päätöksistä. Vaalikoneeseen on tähän mennessä vastannut noin 9000 kansalaista. Ehdokkaiden vastausten perusteella nykyiset hallituspuolueet lukuun ottamatta vihreitä eivät koe terveydenhuoltojärjestelmän kärjistävän eroja, sen sijaan oppositiopuolueiden ehdokkaat kokevat. Köyhyys ja syrjäytyminen nähdään jyrkimmin Vasemmistoliiton, Sdp:n ja perussuomalaisten leireissä johtuvan poliittisista päätöksistä, kun taas kokoomuksen ehdokkaista enemmistö on tästä asiasta eri mieltä. Selvä enemmistö vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista (84 prosenttia) ei pidä tuloerojen kasvua hyväksyttävänä. Suurin osa ehdokkaista suhtautuu tuloerojen kasvuun kansalaisia vielä kielteisemmin, paitsi kokoomuslaiset, joista 44,8 prosenttia hyväksyy tuloerojen kasvun. Ehdokkaista tuloerojen kasvua vastustavat eniten Sdp:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaat. Verotuksen suunnasta kahta mieltä Vaalikoneeseen vastanneiden kansalaisten mielipiteet jakautuvat tasan kahtia kysyttäessä, pitäisikö Suomessa painopistettä siirtää ansiotulojen verotuksesta kulutuksen ja ympäristön verottamiseen. Puolet vastaajista kannattaa asiaa, puolet vastustaa. Nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaiden välillä on asiassa isompia näkemyseroja. Kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaat kannattavat eniten verotuksen painopisteen siirtoa, sen sijaan Vasemmistoliiton ja Sdp:n ehdokkaat ovat sitä eniten vastaan. Enemmistö kansalaisista (65 prosenttia) ei koe tarpeelliseksi, että terveyden edistämisen hyödyt pitää todistaa rahassa. Samaa mieltä on myös enemmistö vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Verrattaessa tuloksia keskenään, kansalaiset suhtautuvat kuitenkin jonkin verran ehdokkaita kriittisemmin asiaan. Vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista 65 prosenttia kannattaa alkoholiveron korotusta nykyisestä tasosta. Vastanneista myös selvä enemmistö, 74,3 prosenttia, kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan. Nykyinen rahapelijärjestelmä halutaan säilyttää Ehdokkaiden tavoin myös selvä enemmistö kansalaisista säilyttäisi nykyisen rahapelien yksinoikeusjärjestelmän, eli Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton. Vaalikoneessa kysytään yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja asenneilmastoon, lapsiperheisiin, nuoriin, elintapoihin sekä järjestöjen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Vaalikoneessa vastataan väittämiin janalla, jonka ääripäissä ovat vaihtoehdot eri mieltä – samaa mieltä. Mukana on myös monivalintakysymyksiä. Tiedotteessa kerrotut prosenttiluvut tarkoittavat, kuinka suuri osuus kansalaisista tai ehdokkaista on janan eri mieltä / samaa mieltä puolella. Tähän mennessä vaalikoneeseen on vastannut noin 9000 kansalaista. Vaalikoneeseen vastasi 64 prosenttia ehdokkaista. Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry). Vaalikoneessa on allekirjoittajina 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Lisätietoja: Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, puh. 050 537 4945, ulla.heinola@tekry.fi Terve Vaalikone 2011 osoitteessa www.tervevaalikone.fi | |
| 05.04.2011 | Eduskuntavaaliehdokkaat haluavat kieltää alkoholin mielikuvamainonnan |
| Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaalikoneessa selvitettiin ehdokkaiden mielipiteitä keinoista puuttua terveyseroihin ja lisätä kansalaisten hyvinvointia. Kysyttäessä ehdokkaiden mielipidettä alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä, on vastaus varsin yksiselitteinen. Kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaista selvä enemmistö on valmis kieltämään mielikuvamainonnan. Eniten mielikuvamainonnan kieltämisen kannalla ovat kristillisdemokraattien, vihreiden ja keskustan ehdokkaat. Vähiten asiaa kannattavat kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat, vaikka enemmistö myös kyseisten puolueiden ehdokkaista kannattaa kieltoa. Vaalikoneeseen vastasi 64 prosenttia ehdokkaista. - Monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat jo pitkään vaatineet alkoholin mielikuvamainonnan kieltoa ja viimeisimmäksi alkoholimainonnan täyskieltoa tulevaan hallitusohjelmaan. Ehdokkaiden vastaukset ovat selvä viesti asian ratkaisemiseksi seuraavalla vaalikaudella, toteaa Terveyden edistämisen keskus ry:n toiminnanjohtaja Janne Juvakka. Ehdokkaat ovat myös valmiit kiristämään alkoholiverotusta nykyisestä tasosta. Eniten alkoholin hintaa haluavat nostaa kristillisten ja keskustan ehdokkaat, vähiten taas RKP:n ja perussuomalaisten ehdokkaat. Vastauksista selviää myös, että nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaat kannattavat enemmän mielikuvamainonnan kieltämistä kuin alkoholiveron korotusta. Ainoastaan kokoomuksen ehdokkaat ovat halukkaampia kiristämään alkoholiverotusta kuin kieltämään mielikuvamainonnan. Nuorten päihteiden käytön vastuukysymykset Vaalikoneessa ehdokkaiden erot tulevat selvimmin esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä vastuukysymyksissä. Kysyttäessä kahta tehokkainta keinoa puuttua nuorten lisääntyneeseen päihteiden käyttöön ja kannabismyönteisyyteen, nousee kärkeen terveystiedon ja päihdeopetuksen lisääminen kouluissa. Toiseksi eniten kannatusta saavat vanhempien vastuun korostaminen ja ammattiavun saamisen helpottaminen nuorille. Puolueiden välillä on eroja erityisesti siinä, nähdäänkö nuorten päihteidenkäyttöön puuttumisessa enemmän vastuuta kodilla vai yhteiskunnan keinoilla. Vanhempien vastuuta korostavat eniten kokoomuslaiset ja perussuomalaiset. Ammattiavun tärkeyttä taas painottavat RKP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat. Vaalikoneessa kysyttiin yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja asenneilmastoon, lapsiperheisiin, nuoriin, elintapoihin sekä järjestöjen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ehdokkaat vastasivat väittämiin janalla, jonka ääripäissä olivat vaihtoehdot eri mieltä – samaa mieltä. Mukana oli myös monivalintakysymyksiä. Vaalikoneeseen vastasi 64 prosenttia ehdokkaista. Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry). Vaalikoneessa on allekirjoittajina 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Terve Vaalikone 2011 avattiin äänestäjille maaliskuussa. Lisätietoja: Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, puh. 050 537 4945, ulla.heinola@tekry.fi Terve Vaalikone 2011 osoitteessa www.tervevaalikone.fi | |
| 30.03.2011 | Älä jätä aivoja narikkaan kevätjäilläkään |
| Viisaasti Vesillä -kampanja muistuttaa heikoista jäistä. Kevään lämmössä jäähän muodostuu pystysuoria onkaloita, jotka tekevät jäästä arvaamattoman. Varmoja kantavuuslukuja ei voida esittää. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 sentin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijaa kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Sisävesien jäätilannetta voi seurata tässä osoitteessa Jäällä liikkujan vähimmäisvarustus Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Halkeamat heikentävät kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Jäällä kulkijan vähimmäisvarustukseen kuuluvat aina kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit, metallipäinen keppi jään kestävyyden koettelemiseen, kelluttavaksi pakattu reppu, jossa varusteet ovat vesitiiviisti muovipussissa sekä heittoliina tai köysi. Jään pettäessä - Säilytä mielesi rauhallisena ja toimi harkiten. - Huuda heti apua tai puhalla pilliin. - Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa. Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset ellet muuten pääse ylös (jos mahdollista hiihdä jäällä siteet avoinna). - Riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se käsin ja vartalolla särkyy. - Kohota itsesi uintipotkulla vaaka-asentoon jäänaskaleita apuna käyttäen ja ponnista jään päälle. - Kieri, ryömi ja konttaa kunnes varmasti olet kestävällä jäällä. - Hakeudu nopeasti lämpimään. Järki Jäällä -kiertue viikoilla 13 ja 14 la 2.4. Helsinki (Kaivopuistonranta) klo 12 ti 5.4. Savonlinna (Pikku-Saimaan ranta) klo 10 ke 6.4. Kuopio (Väinölänniemen avantouintipaikka) klo 10 to 7.4. Korpilahti (Satamakapteenin ranta) klo 10 pe 8.4. Seinäjoki (Tanelinranta) klo 10 Esitykset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Hukkumistilastot Järki Jäällä -kiertue 2011 Lisätietoja Kampanjan puheenjohtaja, suunnittelija Kaarina Tamminiemi, Terveyden edistämisen keskus, puh. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi(at)tekry.fi (kampanja) Koulutussuunnittelija Anne Hiltunen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, puh. 09 343 6560, 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi (kiertue ja hukkumiset) Viisaasti vesillä on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Terveyden edistämisen keskuksen, Sisäasiainministeriön pelastusosaston, Sosiaali- ja terveysministeriön, sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton yhteiskampanja. Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi Suomen Meripelastusseura ja Suomi-veneet Oy. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. www.trafi.fi | |
| 03.03.2011 | Terve Vaalikone 2011: Terveyden ja hyvinvoinnin vastuukysymykset jakavat puolueita |
| Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tällä viikolla äänestäjille avatussa vaalikoneessa selvitettiin ehdokkaiden mielipiteitä keinoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja puuttua terveyseroihin. Selvimmin nykyisten eduskuntapuolueiden väliset erot tulivat esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä vastuukysymyksissä. Vasemmistoliitossa, Sdp:ssä ja perussuomalaisissa nähtiin jyrkimmin köyhyyden ja syrjäytymisen johtuvan poliittisista päätöksistä, kun taas kokoomuksen ehdokkaat olivat tästä asiasta hieman eri mieltä. Vaalikoneeseen vastasi 64 prosenttia ehdokkaista. - Vaalikoneessa halusimme tuoda esille terveyden monet näkökulmat ennen kaikkea terveyttä edistävästä ja ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Kokonaisvaltaiseen terveyteen vaikutetaan hyvin pitkälti perinteisen terveydenhuollon ulkopuolella. Olennainen rooli on olosuhteilla, joita yhteiskuntaan luodaan: onko työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia, ovatko palvelut saatavilla, minkälainen elinympäristö on ja kokevatko kansalaiset kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa, muistuttaa Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) toiminnanjohtaja Janne Juvakka. Ihmisten vastuuta omasta terveydestään lisättävä Myös kysyttäessä ihmisten vastuusta terveydestään oli nähtävissä ero niin sanotulla oikeisto-vasemmisto – akselilla. Vaikka jokainen eduskuntapuolue kannatti ainakin jossain määrin ihmisten vastuun lisäämistä omasta terveydestään, hanakammin sitä kannattivat kokoomuksen, keskustan ja RKP:n ehdokkaat. Vähiten vastuuta olivat lisäämässä Vasemmistoliiton ehdokkaat. Eroja puolueiden välille syntyi myös kysyttäessä, kärjistääkö nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä väestöryhmien välisiä terveyseroja. Nykyiset hallituspuolueet lukuun ottamatta vihreitä eivät nähneet terveydenhuoltojärjestelmässä tällaisia vaikutuksia, sen sijaan oppositiopuolueiden ehdokkaat näkivät. Vaalikoneessa selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä myös suurimmista esteistä terveyden tasa-arvon toteutumiselle. Vastauksissa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet nostivat esille työpaikkojen puutteen. Seuraavaksi eniten mainintoja sai sosiaaliturvan riittämättömyys. - Terveyserot ovat yhteyksissä moniin asioihin kuten työllisyyteen, koulutukseen, varallisuuteen ja osallisuuteen. Haluttaessa kaventaa terveyseroja, olisi seuraavalla hallituskaudella panostettava juuri näihin asioihin, kohdentaen toimia niitä eniten tarvitseville, painottaa Juvakka. Terveyden edistämisen hyötyjä ei tarpeen todistaa rahassa Yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei vaatinut terveyden edistämisen hyötyjen todistamista rahassa. - Ehdokkaiden vastauksista on tulkittavissa se, että terveyden edistäminen koetaan investointina tulevaisuuteen. Terveyden edistämisen tarpeellisuutta ei siten koeta tarvittavan joka kerta todistaa hintalapuin tai että tämä ylipäätään olisi aina mahdollista. Toivottavasti tämä ajattelutapa näkyy myös tulevan eduskunnan päätöksenteossa, korostaa Juvakka. Kysyttäessä mitä Suomen rahapelijärjestelmälle pitäisi tehdä, oli vastaus melko yksiselitteinen. Suurin osa eduskuntapuolueiden ehdokkaista säilyttäisi nykyisen yksinoikeusjärjestelmän eli Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton. Vaalikoneessa kysyttiin lisäksi lapsiperheisiin, nuoriin, elintapoihin sekä järjestöjen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ehdokkaat vastasivat väittämiin janalla, jonka ääripäissä olivat vaihtoehdot eri mieltä – samaa mieltä. Mukana oli myös monivalintakysymyksiä. Tiedotteessa puolueiden kannat ovat ehdokkaiden vastausten keskiarvoja. Vaalikoneeseen vastasi 64 prosenttia ehdokkaista. Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry). Vaalikoneessa on allekirjoittajina 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Terve Vaalikone 2011 avattiin äänestäjille 1.3.2011. Lisätietoja: Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, puh. 050 537 4945, ulla.heinola@tekry.fi Terve Vaalikone 2011 osoitteessa www.tervevaalikone.fi | |
| 19.01.2011 | Paras Savuton Työpaikka, kilpailu on käynnistynyt! |
| Savuton Suomi 2040: Paras savuton Työpaikka -kilpailu/ Bästa Rökfria Arbetsplats on käynnistynyt! Kilpailuun voi osallistua yritys, yhteisö tai työpaikan erillinen osasto/toimipiste. Vaikka työpaikkaasi ei olisikaan vielä julistettu savuttomaksi, voit osallistua, jos tunnet, että johto on motivoitunutta ja lähtenyt aktiivisesti viemään savuttomuutta eteenpäin, tupakointiin liittyviä ongelmia on mielestäsi ratkottu hyvin, henkilökunta otettu mukaan suunnitteluun ja yhteistyö toimii. Kilpailuun voi ilmoittautua 31.3.2011 saakka. Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan 10.5.2011 Savuton Suomi 2040 -seminaarissa. Kilpailun järjestää Savuton Suomi 2040 -hanke. Täytä lomake netissä: www.savutonsuomi.fi (på svenska också). Viestiä voi välittää vapaasti eteenpäin oman alueen yrityksille ja yhteisöille. | |
| 15.12.2010 | Tekry ja STHL: Terveydenhoitajakäyntien maksullisuus ei edistä terveyden tasa arvoa |
| Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) ja Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry ovat huolissaan siitä, että ensi vuoden alusta suunniteltu terveydenhoitajan vastaanoton maksullisuus entisestään syventää terveyseroja. Maksullisuus iskisi pahiten niihin väestöryhmiin, kuten työttömiin ja eläkeläisiin, joissa kyseisten palvelujen merkitys on suuri. - Suomalainen universaali terveydenhuoltojärjestelmä on mahdollistanut väestön hyvän terveyden. Terveydenhoitajan rooli on tässä kehityksessä ollut keskeinen osana erilaisia avovastaanottoja. Asiakasmaksujen käyttöönotto vaarantaisi kansanterveyden myönteisen kehityksen ja voimistaisi entisestään terveyseroja, korostavat Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka ja STHL:n puheenjohtaja Leila Lehtomäki. Asiakasmaksujen käyttöönotolla ei liene myöskään terveydenhuollon kokonaisrahoituksen kannalta suurta merkitystä. Hyvää sen sijaan on se, että palvelujen maksullisuus ei koskisi ennaltaehkäiseviä neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Juvakan ja Lehtomäen mukaan terveydenhoitajien tavoitettavuus ja palvelun maksuttomuus ovat ensiarvoisen tärkeitä nykytilanteessa, jossa pyritään lisäämään terveydenhuoltopalveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Maksullisuus nostaisi kynnystä mennä terveydenhoitajan vastaanotolle ja heikentäisi mahdollisuuksia tehdä tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. - Terveyspolitiikan onnistumisen edellytyksenä on sosioekonomisten ryhmien ja eri alueiden kansalaisten terveyserojen ehkäiseminen ja aiempaa tehokkaampi toiminta näiden erojen pienentämiseksi. Terveydenhoitajan merkitys näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeä. Juvakka ja Lehtomäki muistuttavat, että suomalaista terveyspolitiikkaa ohjaava Terveys 2015 –kansanterveysohjelma pyrkii juuri näihin tavoitteisiin. On myös kyseenalaista, toteutuisiko asetuksen tavoite lääkärikäyntien vähentämisestä terveydenhoitajakäyntien muuttamisella maksullisiksi. - Osa asiakkaista mahdollisesti hakeutuisi edelleen ensisijaisesti lääkärin vastaanotolle, jos hoitajan vastaanottokäynti on vain vähän lääkärin vastaanottokäyntiä edullisempi. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Terveyden edistämisen keskus ry, puh. 040 591 7098, janne.juvakka@tekry.fi Puheenjohtaja Leila Lehtomäki, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry, puh. 050 522 6941, leila.lehtomaki@terveydenhoitajaliitto.fi | |
| 12.10.2010 | Liikuntavälineitä lainaan Kainuussa |
| Katso tietoisku! SOSA-kampanja järjesti kilpailun kuntien toimivista terveysteoista. Kilpailulla haluttiin kannustaa pohtimaan isoja ja pieniä asioita, joilla vaikutetaan kuntalaisten terveyteen ja miten kunnat voisivat edistää kuntalaistensa terveyttä uusin keinoin. Toimivimmaksi kunnan terveysteoksi yleisöäänestyksessä nousi kainuulainen liikuntavälinekampanja. Kunta.tv:stä voi katsoa aiheeseen liittyvän tietoiskun: | |
| 17.09.2010 | Terveyden edistämisen keskus tukee ministeri Paula Risikon lupausta kiristää alkoholin mielikuvamainontaa |
| - Olemme ilahtuneita peruspalveluministeri Paula Risikon lupauksesta Ylen tv-uutisissa 15.9. esittää kiristyksiä alkoholin mielikuvamainontaan Ranskan mallin mukaisesti jo tämän syksyn aikana. Toivomme, että lain virkamiesvalmistelu käynnistyy pikaisesti, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) toiminnanjohtaja Janne Juvakka. Terveyden edistämisen keskuksen julkaiseman Suomalaisten alkoholiasenteet 2010 -selvityksen perusteella ehdotuksella on myös kansalaisten vahva tuki. Suomalaisista 58 prosenttia haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan ja sallia ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittelyn. ”Ranskan malli” Ranskassa ns. Evinin laissa alkoholijuomien mainonta ja epäsuora mainonta (ml. sponsorointi) on pääsääntöisesti kiellettyä. Laissa on erikseen lueteltu ne tapaukset, jolloin mainonta on poikkeuksellisesti sallittua. Lisäksi on määritelty mainoksen sallittu sisältö. Sallittua on antaa tietoa juoman alkoholipitoisuudesta, alkuperästä ja alkuperäalueesta, laatuluokituksesta, palkinnoista, koostumuksesta, valmistustavasta, väristä, mausta, aromista, käyttötavoista ja valmistajasta. Ranskassa alkoholimainontaa koskevat rajoitukset ovat oleellisella tavalla muuttaneet sitä tapaa, jolla alkoholikäyttöön kannustava mainonta näkyy ihmisten arjessa. Se ei ole kuitenkaan vaikuttanut mainosmarkkinoiden volyymiin. Alkoholimainonnan rajoittaminen tuotetietojen esittelyyn suojelisi lapsia ja helpottaisi valvontaa Altistuminen alkoholijuomien mainonnalle aikaistaa alkoholin käytön aloittamista ja lisää alaikäisten alkoholinkäyttöä. Vaikka laki kieltää alkoholimainonnan kohdistamisen lapsille, he törmäävät alkoholimainoksiin kaikkialla. Vuonna 2009 tehdyn gallupin mukaan nuorista 92 % muisti nähneensä alkoholimainoksen. Alkoholimainonnalle altistumisen määrää on mahdollista vähentää merkittävästi kansallisin rajoituksin. Jos mainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti, enemmistö nuorista näkisi mainoksia korkeintaan satunnaisesti. Tämä vaikuttaisi osaltaan alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien haittojen vähenemiseen. Yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa lapsia ja nuoria ympäröivä media ei esittäisi alkoholia välttämättömänä osana hauskaa elämää, tukisi osaltaan vanhempien kasvatustyötä. Selkeät säädökset, jotka määrittelisivät, mitä mainoksissa saa esittää, helpottaisivat myös mainonnan valvontaa. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Janne Juvakka, puh. 040 591 7098, janne.juvakka@tekry.fi kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi | |
| 23.08.2010 | Toimiva terveysteko: Liikuntavälineitä lainaan kirjastoista |
| Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) koordinoima Se On Sinun Asiasi – kampanja järjesti kilpailun kuntien toimivista terveysteoista. Kilpailulla haluttiin kannustaa pohtimaan isoja ja pieniä asioita, joilla vaikutetaan kuntalaisten terveyteen ja miten kunnat voisivat edistää kuntalaistensa terveyttä uusin keinoin. Toimivimmaksi kunnan terveysteoksi yleisöäänestyksessä nousi kainuulainen liikuntavälinekampanja. Sykemittareita, askelmittareita ja kävelysauvoja on mahdollista lainata Kajaanin pääkirjastosta. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli – projektin projektipäällikön Matti Heikkisen mukaan kirjastot ja liikuntavälineet ovat toimiva terveyden edistämisen yhdistelmä, jonka tulisi löytyä jokaisen kunnan peruspalveluista. - Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus yhtäältä edistää koko väestön terveyttä, mutta toisaalta tukee osaltaan terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus tarjoaa kaikille kainuulaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta mahdollisuuden tutustua liikkumista tukeviin välineisiin, Heikkinen korostaa. Liikuntavälineet kannustavat liikkumaan – kirjastot tavoittavat kattavasti Liikuntavälineet voivat toimia innostajana oman fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen. Esimerkiksi sykemittarin avulla on helppoa tarkkailla oman kehon toimintaa sekä tehostaa ja monipuolistaa liikuntaharjoittelua. Liikuntavälineiden lainaaminen mahdollistaa niiden kokeilun ilman ostopakkoa. Kirjastot soveltuvat erityisen hyvin kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen. Kirjastoista on saatavilla monenlaista liikuntaan liittyvää oheismateriaalia, minkä lisäksi kirjastot tavoittavat kattavasti myös syrjäisemmät seudut kirjastoauton avulla. - Kirjastojen palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia, mikä madaltaa kynnystä liikuntavälineiden kokeiluun. Kainuussa on lisäksi lähes koko Kainuun kattava lainausjärjestelmä, joka mahdollistaa varaukset, etälainaukset ja välineiden kunnossa pysymisen, Heikkinen kertoo. SOSA-kampanja etsii terveystekoja koko Suomesta Terveyden edistämisen keskuksen koordinoima SOSA-kampanja (Se On Sinun Asiasi) kannustaa kertomaan ja levittämään kuntien hyviä terveystekoja. Kampanjan verkkosivuille on kerätty suomalaisten terveyttä edistäviä keinoja ja toimintamalleja, joiden toivotaan toimivan muille vinkiksi, käytettäviksi ja eteenpäin levitettäviksi. Kampanja järjesti sosa.fi-sivuilla olevien terveystekojen kesken kilpailun. Yleisöäänestyksen perusteella liikuntavälineiden lainaaminen valittiin kuntien toimivimmaksi terveysteoksi. SOSA-kilpailu - mistä oli kysymys: http://www.sosa.fi/kilpailu.php Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) / Se On Sinun Asiasi -kampanja Ulla Heinola viestintäsuunnittelija Puh. 050 537 4945 ulla.heinola@tekry.fi www.sosa.fi Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -projekti Kainuun maakunta -kuntayhtymä Matti Heikkinen projektipäällikkö Puh. 044 797 0294 matti.heikkinen@kainuu.fi Hannele Karppinen terveyskunnon koordinaattori Puh. 044 797 0291 hannele.m.karppinen@kainuu.fi http://maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke/ SOSA-kampanja on osa Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) ja sen jäsenyhteisöjen yhteistä viestinnän kehittämishanketta. Hanketta rahoittaa RAY. Kampanjalla halutaan muistuttaa kuntien ja kuntapäättäjien tärkeästä roolista terveyden edistämisessä. Kampanjalla tähdätään myös tietouden lisäämiseen niistä yksinkertaisista keinoista, joilla voidaan edistää kuntalaisten terveyttä. Yhtenä osana kampanjaa sen verkkosivuille on kerätty terveystekoja päättäjiltä ja kuntalaisilta eri tapahtumista sekä SOSA-sivujen kautta. | |
| 09.08.2010 | Valtakunnallinen tapaturmapäivä perjantaina 13. elokuuta |
| Lomat ovat loppumassa ja perheissä palataan arkeen. Tapaturmapäivänä, perjantaina 13. elokuuta, korostetaan järjen käyttöä arjen keskellä teemalla ”Arjen käyttö on sallittua”. Syyskauden alku merkitsee perheissä koulu- ja työmatkojen, harrastusten ja arkiaskareiden järjestelyjä. Tarvitaan suunnittelua ja selkeitä pelisääntöjä. * Koulumatkalla lapset oppivat hahmottamaan liikenneympäristöään ja liikkumaan itsenäisesti. Niin pienten kuin isompienkin koululaisten kanssa on hyvä keskustella turvallisista reiteistä, liikennesäännöistä ja turvalaitteiden kuten pyöräilykypärän ja heijastimen käytöstä. * Nuorilla mopoilu kasvattaa suosiotaan. Vanhempien tulisi kannustaa nuoriaan turvalliseen mopoiluun, ennakoivaan ajotapaan ja sääntöjen noudattamiseen. * Työmatkat ovat monelle vaarallisin aika työpäivästä. Kiire ja tarkkaamattomuus lisäävät virheistä ja tapaturmia, joten maltti kannattaa muistaa ja varata matkaan riittävästi aikaa. * Päivähoidossa ja kouluissa syksy on hyvä aika päivittää turvallisuussuunnitelmat, kartoittaa riskit ja sopia lasten ja perheiden kanssa yhteisistä säännöistä. * Kodin turvallisuus kannattaa tarkistaa lomilta palattua. Palovaroittimet, sammutusvälineet ja kodin poistumissuunnitelma on hyvä käydä läpi aika ajoin. Päätapahtuma Vaasassa Tapaturmapäivä näkyy ja kuuluu suurimmissa kaupungeissa, radiossa ja Internetissä Tapaturmapaiva.fi-sivuistolla. Tapaturmapäivän valtakunnallinen päätapahtuma on Vaasassa. Siellä järjestetään runsaasti erilaisia yleisötapahtumia sekä asiantuntijaseminaari. Lisäksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa on päivään liittyviä tempauksia. Tapaturmapäiviä vuodesta 1995 Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonain perjantaina 13. päivä. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Tapaturmapäivää ovat järjestämässä sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Poliisihallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Turvatekniikan keskus, Terveyden edistämisen keskus, Liikenneturva, Puolustusvoimat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finanssialan Keskusliitto, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto ja Suomen Kuntaliitto. Lisätiedot: www.tapaturmapaiva.fi Tapaturmapäivän sivustolla on runsaasti tietoa koulu- ja työmatkoista, mopoilusta sekä koulun ja päivähoidon alkuun ja kodin paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tapaturmapäivästä: Hannu Tapola, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 160 72471 Kaisa Hara, Liikenneturva, puh. 020 7282 317 Vaasan päätapahtumasta ja seminaarista: Seppo Mäenpää, Vaasan kaupunki, puh. (06) 325 3156 Liikenneturvallisuudesta: Heli Lintamo, Liikenneturva, Vaasa, puh. 020 7282 376 Kaisa Hara, Liikenneturva, puh. 020 7282 317 Työmatkaturvallisuudesta Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 716 5915 Paloturvallisuudesta: Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 758 7846 Lasten ja nuorten tapaturmista: Mirka Råback, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 020 610 8435 | |
| 08.06.2010 | Suomalaiset kannattavat rattijuopumuksen rajan laskua 0,2 promilleen |
| Yli kaksi kolmesta (69%) suomalaisesta kannattaa rattijuopumuksen rajaksi 0,2 promillea. Matalampi raja on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Tiedot ilmenevat Terveyden edistämisen keskuksen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1002 suomalaista. Tutkimus tehtiin toukokuussa 2010. Rattijuopumuksen rajan laskua kannattavien osuus on kasvanut tasaisesti verrattuna kahteen edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Ensimmäisenä tutkimuskertana 60 prosenttia (2006) suomalaisista oli promillerajan laskun kannalla. Toisella tutkimuskerralla 67 prosenttia (2008) vastaajista kannatti promillerajan laskua. Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta pohtinut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä oli myös sitä mieltä, että promillerajan laskeminen 0,2:teen vaikuttaisi myönteisesti liikenneturvallisuuteen. Työryhmä luovutti mietinnön Liikenneministeri Anu Vehviläiselle kesäkuun 3. päivä 2010. Nuoret kuljettajat onnettomuustilastojen kärjessä Vasta kortin saaneille 18-24 -vuotiaille kuljettajille tapahtuu rattijuopumusonnettomuuksissa eniten henkilövahinkoja. Onnettomuuksissa korostuu ylinopeus, turvavöiden käyttämättömyys ja alkoholi. Nuoret ovat erityisen riskialttiissa asemassa, sillä vähäinen ajokokemus lisää onnettomuusriskiä jo pienillä veren alkoholipitoisuuksilla. Promillerajan lasku parantaisi erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta ja lisäisi myös kaikkien muiden tielläliikkujien turvallisuutta. Aamulla kiität kaveria -liikenneraittiuskampanja jatkuu neljättä vuotta nuorten kuljettajien teemalla. Kampanja näkyy TV:ssä ja elokuvateattereissa sekä kuuluu radioissa kesän aikana. Kampanja kannustaa huolehtimaan kavereista tänä vuonna myös internetissä. Kampanjan Facebook-sivuille voi vapaasti liittyä ja houkutella kavereitakin mukaan tai aamullakiitatkaveria.fi -kilpailusta voi tarkistaa tietojaan kampanjan teemoista. Kilpailuun vastaamalla voi voittaa Taksiliiton lahjoittamia 30 euron arvoisia taksikortteja. Vuosittain toteutettava liikenneraittiuskampanja on osa julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä. Kampanjassa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, poliisi, Liikenneturva ja Terveyden edistämisen keskus. www.liikenneraittius.fi > asiantuntijoille suunnatut tietosivut www.aamullakiitatkaveria.fi > kilpailu kampanjan teemoista Lisätietoja: kehittämispäällikkö Ritva Varamäki liikenneraittiuskampanjan koordinaattori, Terveyden edistämisen keskus ritva.varamaki@tekry.fi, puhelin 040 530 2223 ylitarkastaja Veli-Matti Risku liikenneraittiuskampanjan puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö velimatti.risku@stm.fi, puhelin 09 - 1607 3855 | |
| 01.06.2010 | 58 prosenttia kansalaisista kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan |
| Suomalaisista 58 prosenttia haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan ja sallia ainoastaan hintaja tuotetietojen esittelyn. Tiedot ilmenevät Terveyden edistämisen keskus ry:n toukokuussa 2010 tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi 1002 suomalaista. Tutkimuksen teki TNS Gallup. Laki kieltää alkoholimainonnan kohdistamisen lapsille. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että jopa pienet lapset havaitsevat alkoholimainontaa ja muistavat mainoksia. Alkoholimainonnan havaitsemisen yhteydestä alkoholin myöhempään käyttöön ja haittoihin on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä. Tiedetään, että mainonnalle altistuminen aikaistaa käytön aloittamista. Se myös lisää käytön määriä. Alkoholin käytön aloittaminen aikaisin ja sen säännöllinen käyttö nuorena vahingoittaa yksilön kehitystä ja lisää päihde- ja riippuvuusongelmien todennäköisyyttä myöhemmällä iällä. Maailmanlaajuinen strategia suosittelee mainonnan rajoittamista Maailmanlaajuisesti kannetaan nyt huolta alkoholimainonnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. WHO:n uusi alkoholistrategia (a Global Strategy to Reduce the Harmful Use of Alcohol) tukee alkoholimainonnan rajoituksia. Strategia on ensimmäinen maailmanlaajuinen alkoholihaittojen vähentämiseen paneutuva asiakirja. Asiakirja hyväksyttiin toukokuussa 2010 pidetyssä WHO:n yleiskokouksessa. Strategia nostaa erityiseksi huoleksi lasten ja nuorten altistumisen alkoholin markkinoinnille ja siinä todetaan, että on vaikeaa kohdistaa mainontaa nuoriin aikuisiin ilman, että myös alaikäiset nuoret altistuvat mainonnalle. Strategiassa suositellaan jäsenmaille lainsäädännöllisiä varotoimia nuorten suojelemiseksi markkinoinnilta. Siinä suositellaan myös, että markkinoinnin määrää ja sisältöä tulisi valvoa ja alkoholimainonta tulisi kieltää tai sitä tulisi rajoittaa nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Järjestöt esittävät mainonnan rajoittamista tuotetietojen esittelyyn Terveyden edistämisen keskus ry:n lisäksi 26 järjestöä on esittänyt alkoholimainonnan rajoituksia selvittävälle työryhmälle, että ko. mainonta tulisi rajoittaa vain tuotetietojen antamiseen. Lisäksi se tulisi kieltää kokonaan televisiossa, elokuvateattereissa ja ulkomainoksissa. Järjestöt katsovat, että alkoholimainonnan rajoittaminen ja mielikuvamainonnan totaalikielto vähentävät alkoholihaittoja erityisesti lasten ja nuorten osalta, ja että alkoholimainonnan kieltäminen on verotus- ja hintapolitiikan jälkeen tehokkain käytettävissä oleva keino vähentää alkoholihaittoja. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskuksen kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi | |
| 18.05.2010 | Tienviitat esillä Terve Sos messuilla 19. ja 20.5. |
| Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) esittelee ajankohtaista toimintaansa valtakunnallisilla TERVE-SOS -messuilla Lahdessa 19.–20.5.2010 (osasto N6), Lahden Messukeskuksessa. Tänä vuonna Tekry on liikkeellä erityisesti Kahdeksan tienviittaa terveyteen – julkaisulla, johon on koottu ohjeita ja käytäntöjä lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Opas painottaa uudenlaisen asenteen, oivallusten ja ennen kaikkea välittämisen merkitystä lasten ja nuorten terveyden edistämistyössä. Tienviittojen on tarkoitus innostaa ja ennen kaikkea aktivoida erilaista toimintaa. Tienviitat pohjautuvat lasten, nuorten ja perheiden keskuudessa tehtyihin tutkimuksiin, asiantuntijoiden haastatteluihin sekä jokapäiväiseen terveyden edistämistyöhön. Opas on käytännönläheinen: jokaisen tienviitan yhteydessä esitellään jo toimivia, terveyttä edistäviä ja monesti hyvin yksinkertaisia tapoja. Kaikki tienviitat ja esimerkit on esitelty laajemmin www.tienviitat.fi -verkkosivuilla. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sitran Terveydenhuollon ohjelma ja Terveyden edistämisen keskus ry. Oppaan on laatinut Kuule Oy. Tietoiskut oppaasta järjestetään ke 19.5. klo 14.30 – 15.00 ja to 20.5. klo 12.30 – 13.00 tietoiskutilassa 1. Keskiviikon tietoiskun pitää terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelma-avustaja Emmi Suomilammi ja torstain tietoiskun ohjelmajohtaja Maija Perho. | |
| 30.03.2010 | SuomiMies seikkailee seminaarikiertue 2010 |
| Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteuttaa yhteistyössä SLU-aluejärjestöjen ja kaupunkien kanssa syksyllä 2010 SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen. Seminaarit on suunnattu terveys-, liikunta- ja ravitsemusalan ammattilaisille. Tilaisuuksissa esitellään toimivia käytäntöjä ja työkaluja miesten terveys- ja liikuntaneuvontaan. • SuomiMiehen kuntotestit • Toimivat liikuntaneuvontakäytännöt • Lääkärin näkökulma miehen terveyteen • Uudistettu suomimies.fi –sivusto • Näyttelyosasto • Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija Miehen motivaatio syömiseen – äijäenergiaa vai energiaa äijille • Matti Alpola, työnohjaaja, kouluttaja Muutoksen pakosta löytämisen iloon – tekemisellä tulee olla merkitys ELOKUU ti 24.8. Jyväskylä, www.kesli.fi SYYSKUU ti 14.9. Mikkeli, www.esliikunta.fi ke 15.9. Kotka, www.kymli.net to 16.9. Hämeenlinna, www.hlu.fi ma 20.9. Rovaniemi, www.lapinliikunta.com ti 21.9. Kemi, www.kemi.fi ke 22.9. Oulu, www.popli.fi ti 28.9. Kokkola, www.kepli.com ke 29.9. Vaasa, www.vaasa.fi /liikunta to 30.9. Seinäjoki, www.plu.fi LOKAKUU ti 5.10. Turku, www.liiku.fi ke 6.10. Pori, www.liiku.fi to 7.10. Tampere, www.hlu.fi ti 12.10. Kajaani, www.kainuunliikunta.fi ke 13.10. Joensuu, www.pokali.fi to 14.10. Kuopio, www.pohjois-savonliikunta.fi ti 26.10. Helsinki, www.eslu.fi MARRASKUU ke 3.11. Lahti, www.phlu.fi to 4.11. Lappeenranta, www.eklu.fi LISÄTIETOJA Seminaarien ilmoittautumisohjeet ja hintatiedot sekä tarkemmat paikkakuntakohtaiset ohjelmat löytyvät paikallisten järjestäjien internet-sivuilta kevään aikana. www.kki.likes.fi —> Tapahtumat —> SuomiMies seikkailee -seminaarit | |
| 09.02.2010 | Aikuiset ja ammattilaiset välittäkää lapsista ja nuorista näkyvästi |
| Kahdeksan tienviittaa terveyteen -opas nostaa välittämisen kaikkien aikuisten asiaksi. Tienviitat auttavat kasvattajia, lasten ja nuorten parissa työskenteleviä sekä päättäjiä hahmottamaan välittämisen keinoja ja hyviä käytäntöjä. Ne luovat uutta suuntaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tienviitat julkistettiin 9.2.2010 Helsingissä. "Terveyden edistämiseen on luotu paljon hyviä käytäntöjä, mutta ne pitää saada nyt leviämään. On asennemuutoksen aika. Aikuisten on pidettävä lapsista ja nuorista kiinni - huollettava ja holhottava", peruspalveluministeri Paula Risikko painotti tienviittojen julkistamistilaisuudessa. "Paljon voi saada aikaan oikealla asenteella ja oivalluksilla. Kaikkiin parannuksiin ei tarvita lisää rahaa", hän jatkoi. Tienviitat tuovat esimerkkejä aidoista välittämisen keinoista. Opas tukee lasten ja nuorten parissa työskenteleviä, esimerkiksi opettajia, rehtoreita, valmentajia ja terveydenhuollon ammattilaisia näkemään terävämmin työnsä tärkeyden ja vaikuttavuuden lasten ja nuorten terveyden edistämisessä. Tienviitat on tehty yhteistyössä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman, Sitran Terveydenhuollon ohjelman ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Tienviitat on toteuttanut viestintä- ja tutkimustoimisto Kuule Oy. Vastuu on aikuisilla Terveyden tienviitat ovat ajankohtaisia juuri nyt: Yhä useampi nuori syrjäytyy ja huoli lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista kasvaa. Ministeri Risikko peräänkuuluttikin tilaisuudessa kaikkien aikuisten vastuuta. "Jokaisen vanhemman ja aikuisen pitää tajuta, että ilman aikuista lapsi ei pärjää. Jos lähipiiri ei tuo tarpeeksi turvaa lapselle, silloin ympärillä olevien ammattilaisten on otettava isompi vastuu", hän muistutti. Nuorten terveyteen liittyvät haasteet ovat erilaisia. Kun halutaan edistää lasten ja nuorten terveyttä, pitää tuntea heidän näkökulmansa asioihin ja ymmärtää myös nuoria ympäröivää maailmaa. Tienviitat kehottavat aikuisia menemään mukaan nuorten maailmaan, myös virtuaalisesti. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho korosti erityisesti lasten ja nuorten aitoa kuuntelemista, kiinnostusta lapsen tekemisiin ja menemisiin: "Aikuisten nälkää ei tyydytetä lyhyen laatuajan pikaruoalla, vaan olemalla läsnä tavallisessa arjessa." Lisätietoja Ohjelmajohtaja Maija Perho, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, p. 09 160 72409 Viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, Terveyden edistämisen keskus ry, p. 09 7253 0325 Toimitusjohtaja Seija Kurunmäki, Kuule Oy, p. 0400 460 894 | |
| 22.12.2009 | Tipaton tammikuu 2010: Kameli kannustaa |
| Tipaton tammikuu on ainutlaatuinen suomalainen traditio, joka on ollut osa monen suomalaisen vuoden kiertoa jo vuosikymmenien ajan. Tipaton tammikuu on suunnitelmissa, kun joulun pyhien ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen koittaa arki. Juhlakauden jälkeen Tipaton tammikuu nähdään myös osana laajempaa elämäntaparemonttia. Se on toimiva tapa herätellä ihmisiä arvioimaan, millaista oma alkoholin käyttö on ja miten se vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Toki Tipatonta voi viettää muulloinkin, mutta tammikuu on monelle hyvä ajankohta aloittaa vuosi ja pyrkiä terveellisempään suuntaan elämässä. Tipaton tammikuu kiinnostaa myös mediaa Terveyden edistämisen keskus teetätti TNS Radarilla helmikuussa 2009 tutkimuksen (N= 663), jonka mukaan 13 % suomalaisista vietti Tipatonta tammikuuta. Monipuolinen ja kiinnostava ilmiö saa paljon huomiota. Tipaton on ylittänyt jopa uutiskynnyksen, kolumnistit ovat löytäneet sen, sarjakuvien ja pilapiirtäjien kädenjäljessä se on näkynyt, saatikka sitten lehtien ja verkon mielipidesivuilla ja keskusteluissa. Jopa ravintolat mainostavat maksetussa ilmoittelussa alkoholittomia drinkkejä. Tipattoman tammikuun mediaseurannan (2006–2008) perusteella ilmiön käsittely on paitsi valtavasti lisääntynyt myös monipuolistunut. Tipattoman positiiviset vaikutukset ovat saaneet lisää palstatilaa ja erityisesti on vahvistunut viettäjien kuvaama hyvä ja energinen olo. Alkoholimyönteisessä suomalaisessa kulttuurissa on hyvä tuoda esiin, että vähentäminen on mahdollista ja hyväksyttävää. Tipattoman tammikuun viettoa helpottaa, jos selvin päin olemista ei tarvitse selitellä vaan sitä pidetään luonnollisena asiana. Tukea, vinkkejä ja haasteita: Linkki : Tipaton tammikuu Tipattoman tammikuun viettäjiin kuuluu monenlaisia ihmisiä alkoholin kohtuukäyttäjistä suurkuluttajiin. Tipattoman tammikuun vietossa kannustaa kameli, joka omalla sympaattisella tyylillään auttaa selviämään neljän viikon kuivasta kaudesta. Verkkosivuilta www.tipatontammikuu.fi löytyy vinkkejä, kosteusmittausta, artikkeleita yms. Kalenterin avulla voi seurata Tipattoman edistymistä. Sivuilta löytyy myös e-kortteja, joilla voi haastaa ystäviä, sukulaisia ja työkavereita Tipattomalle. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskuksen kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi Tipattoman tammikuun toteutuksessa ovat mukana Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto ry, Sininauhaliitto ry, Terveys-Hälsan ry, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. | |
| 19.11.2009 | Virtaa verkosta terveysviestintään |
| Virtaa verkosta terveysviestintään – koulutus järjestettiin torstaina 19.11.2009 Helsingissä. Koulutuspäivä oli osa Tekryn koordinoimaa terveyttä edistävän viestinnän kehittämishanketta. Koulutuksessa pureuduttiin verkkoviestinnän ja sosiaalisen median tuomiin mahdollisuuksiin terveyttä edistävässä viestinnässä yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Luentomateriaaleihin voi tutustua alle olevista linkeistä: Tervetuloa Viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, Tekry Älä pelkää sosiaalista mediaa! Viestintäkonsultti Christina Forsgård, Netprofile Finland Oy * Mitä kaikkea sisältyy sosiaalisen median maailmaan ja mitä foorumeita verkko tarjoaa eri ryhmille? * Mikä väline on in ja mikä out – sosiaalisen median nykytrendit? * Mukana vai ei – strateginen päätös Esitys Näin viestisi etenee sosiaalisessa mediassa Teknologiajohtaja Ville Tapio, Fountain Park Oy, hallituksen pj, Mental Capital Care Oy * Sitran sosiaali- ja terveysalan Palveluseteli-kehityshankkeen viestintä sosiaalisessa mediassa * Nyyti ry:n toiminnan markkinointi sosiaalisessa mediassa * Väestöliiton perhevalmennuksen tuotteistus kunnille myytäväksi sosiaalisen median palveluksi Esitys Järjestö ja sosiaalinen media Toiminnanjohtaja Kari Vuorinen ja päällikkö Ilmo Jokinen, Elämä On Parasta Huumetta ry * Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia, caset Habbo, IRC-Galleria ja muita pienempiä sovelluksia. Miksi mukana ja mitä tästä on saatu? Esitys Saadaanko verkkoviestinnällä tuloksia? Viestintäkonsultti Anne Tanhua, GCI Finland Oy * Miten sosiaalisen median hyödyntämistä voi mitata * Mitä pitää tehdä, että on mitattavaa? * Tuloksia on, mitä seuraavaksi? Esitys | |
| 20.10.2009 | Laskuhumala, humalalasku |
| Ehkäisevän päihdetyön viikko 31.10.–8.11.2009 Tapaturmat, turvallisuus ja paikallinen alkoholipolitiikka ovat Ehkäisevän päihdetyön viikon 31.10.–8.11. teemoja. ”Laskuhumala, humalalasku” muistuttaa, että alkoholin käytön seuraukset vievät valtavasti resursseja, tuovat kustannuksia ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Jokapäiväiset päihdehaitat, tapaturmat, onnettomuudet ja väkivalta koskettavat koko väestöä. Myös käytön kustannukset –humalalaskut – tulevat kaikkien maksettaviksi. Suomen tavoitteena on olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Siihen tavoitteeseen pääsemiseksi merkittävänä keinona on alkoholin kulutuksen vähentäminen. Turvattomuuden kodeissa ja kaduilla joutuvat kokemaan paitsi aikuiset myös lapset ja nuoret. Päihteidenkäyttö näkyy vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa väkivallan, rikoksien ja vahingontekojen määrissä. Kouluterveyskyselyn mukaan 14 prosenttia suomalaisista nuorista kokee, että läheisen alkoholinkäyttö tuo ongelmia. Huoli vanhempien alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin ja nuoriin nousee mm. Päihdebarometrissä 2009. Tapaturmat ovat mittava kansanterveysongelma, se on myös neljänneksi yleisin suomalaisten kuolinsyy. Alkoholilla on usein osuutensa; humalassa kaatuvalla on 60-kertainen riski vammautua verrattuna selvin päin loukkaantuvaan. Vuosittain suomalaisille tapahtuu noin 900 000 tapaturmaa, joista 80 prosenttia kotona ja vapaa-ajalla. Alkoholiin liittyvät liikennekuolemat eivät ole vähentyneet, vaikka liikenneturvallisuus on parantunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Joka kolmannessa liikennekuolemassa on alkoholi mukana. Vuosittain hukkuu lähes 200 ihmistä – suurin osa päihtyneenä. Ehkäisevän päihdetyön viikko 31.10.–8.11. tarjoaa hyvät mahdollisuudet koota alueelliset toimijat yhteen. Se on tehokas keino vaikuttaa paikallisesti tietoa lisäten ja keskustelua herättäen. Eri puolilla maata toteutetaan yleisötilaisuuksia, seminaareja, päihteettömiä illanviettoja ja avoimien ovien päiviä. Tapahtumien toteuttajina ovat mm. kunnat, järjestöt, oppilaitokset ja poliisi. ”Laskuhumala, humalalasku” materiaalit, artikkelit ja kampanjajuliste löytyvät verkosta: www.tekry.fi > Ajankohtaista. Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään nyt 10. kertaa. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus, kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi Mukana: A-Kiltojen Liitto ry, Alko Oy, Aseman Lapset ry, Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Folkhälsans Förbund rf, Helsingin kaupunki, Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuorten Ystävät, Poliisi, Sininauhaliitto ry, Suomen Vanhempainliitto, Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), Terveys-Hälsan ry | |
| 19.10.2009 | Tapaturmapäivä perjantaina 13.11.2009 |
| Vuoden tapaturmapäivää vietetään perjantaina 13.11. teemalla Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Tavoitteena on muistuttaa matkailun riskeistä ja ennen kaikkea siitä, että ottamalla huomioon tärkeimmät turvallisuustekijät, matka voi olla monin verroin antoisampi. Lisätietoja tapaturmapäivästä ja Rovaniemen päätapahtumasta www.tapaturmapaiva.fi. Materiaalit kohdasta löytyvät mm. tulostettava juliste, banneri, neljä erilaista korttia ja matkalaukun nimilappu. Näitä on jonkin verran tilattavissa myös Tekrystä. Tilaukset voi laittaa sähköpostilla leena.ahman(at)tekry.fi | |
| 15.09.2009 | Päihdebarometri 2009 julkistettiin Päihdepäivillä |
| Päihdebarometri 2009: Nuorista ja lapsista kantavat kaikki huolta. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) julkaisi Päihdebarometrin 2009 Valtakunnallisilla Päihdepäivillä Turussa 15.9. Barometriin haastateltiin 137 kuntien päihdehuollosta vastaavaa työntekijää ja järjestöjen johtajaa, jotka arvioivat alueensa päihdetilannetta ja päihdepalveluiden saatavuutta. Tekry julkaisi barometrin 9. kerran. Kunta- ja järjestövastaajat ovat eniten huolissaan nuorten alkoholinkäytöstä ja sen seurauksista. Ensimmäistä kertaa nousee esille myös vanhempien liiallisen alkoholinkäytön aiheuttama kuormitus perheen lapseen ja nuoreen. Päihdehuollossa eniten resursoinnin puutteita on katkaisuhoidossa, kuntouttavassa laitoshoidossa ja asumispalveluissa. Toisaalta heikkoja myönteisiä kehitysvirtoja vastaajat näkevät ehkäisevän päihdetyön lisääntymisessä sekä moniammatillisen yhteistyön rakentumisessa eri toimijoiden kesken. Suomen hallitukselta halutaan edelleenkin alkoholin hinnan korotusta ja korvamerkittyä rahaa päihdetyöhön. Kasvava huoli lasten ja nuorten selviytymisestä Erityisen huolissaan vastaajat ovat nuorten päihteiden käytöstä ja sen seurauksista. Kuntavastaajista 43 % sanoo tämän olevan yksi alueensa vakavimmista ongelmista. Vaikka nuorten päihteiden käytössä ja asenteissa päihteettömyyttä kohtaan nähdään tapahtuneen myös myönteistä kehitystä, osa nuorista käyttää päihteitä aiempaa enemmän. "Huolestuttavaa on nuorten kasaantuva ryyppääminen ja jakautuminen alkoholia käyttämättömiin ja ongelmakäyttäjiin", eräs vastaajista kommentoi. Vanhempien päihteiden käytön kielteiset vaikutukset lapsiin ja perhe-elämään nostaa erityishuoleksi 37 % kuntavastaajista ja viidennes järjestöjohtajista. Ongelmat näkyvät mm. perheväkivaltana ja huostaanottoina. Lastensuojelutarpeiden herätessä ongelmat ovat usein kehittyneet jo pitkälle. Kunta- ja järjestövastaajat olivat huolissaan päihdeongelmaisten vanhempien lasten syrjäytymisriskin lisääntymisestä ja ongelmien siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Perheissä, joissa vanhemmat itse käyttävät runsaasti alkoholia, myös lasten ohjaus ontuu. Heikentynyt taloustilanne tuntuu Päihdebarometriin vastanneista joka neljäs nosti vakavimmiksi päihteiden käytön aiheuttamiksi seurauksiksi terveysongelmat, tapaturmat ja kuolemantapaukset. Lisäksi järjestöjohtajista 27 % nosti vakavimmaksi ongelmaksi mielenterveysongelmien sekä kaksois- ja kolmoisdiagnoosipotilaiden lisääntymisen. Yli 20 % korosti päihteiden käytön lisäävän syrjäytymistä, rikollisuutta, väkivaltaa, rattijuoppoutta ja turvattomuutta alueellaan. Järjestövastaajista neljäsosa ei usko ongelmien helpottumiseen nyt tai tulevaisuudessa. Myös viidennes kuntavastaajista on sitä mieltä, että mitään myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut tai tapahtumassa. Järjestöjohtajista 46 % sanoi, että palveluiden saantia on rajoitettu ja heikentynyt taloustilanne vaikeuttaa hoitoon pääsyä, kuntavastaajista samaa mieltä on 21 %. On toivottavaa, että kiristyneen taloustilanteen vuoksi kunnat eivät lyhytnäköisesti karsi päihdepalveluja minimiin. Lähes 30 % vastaajista kertoi puutetta olevan katkaisuhoidosta. "Akuutille katkolle joutuu odottamaan kauan", kertoi yksi vastaajista. Joka neljäs kunta koki ongelmaksi asumispalvelujen puutteen. Kuntouttavan laitoshoidon määrällisen heikkouden koki 22 % järjestöjohtajista. Toisaalta myönteisenä kehityksenä kuntavastaajat kokevat moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön lisääntymisen. Suomen hallitukselle terveiset: alkoholin hintaa on korotettava Suomen hallitukselle kuntien päihdeasiantuntijat ja järjestöjen johtajat lähettävät selkeät terveiset. Alkoholin hintaa on korotettava. Kaikista vastaajista lähes 30 % oli tätä mieltä. Neljäsosa kuntavastaajista vaati selkeää resurssiohjausta päihdetyöhön. Järjestövastaajista lähes kolmasosa toivoi lisää ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista. Lisätietoja: Tekryn kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi ja suunnittelija Anna Järvinen, puh. 050 586 5677, anna.jarvinen@tekry.fi Päihdebarometri 2009 - kuntien ja järjestöjen näkemyksiä päihdetilanteesta: Päihdebarometri 2009 XVI Valtakunnalliset Päihdepäivät 15.-16.9.2009, Turku Järjestäjä: Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) | |
| 14.09.2009 | Tekry mukana Kuntamarkkinoilla |
| Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) oli liikkeellä Kuntamarkkinoilla 9.-10.9.2009 SOSA-päättäjäkampanjalla (Se On Sinun Asiasi). Tekryn koordinoimalla järjestöjen yhteisellä kampanjalla halutaan muistuttaa kuntien ja kuntapäättäjien tärkeästä roolista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä terveyttä tukevien olosuhteiden luomisessa. Kampanjassa tähdätään myös tietouden lisäämiseen niistä keinoista, joilla voidaan edistää kuntalaisten terveyttä. Muistutamme, että jokainen päätös on terveysteko. Tekry järjesti Kuntamarkkinoilla kaksi tietoiskua SOSA-kampanjaan liittyen. Keskiviikon tilaisuudessa vieraili Ypäjän kunnanjohtaja Sinikka Malin ja torstain tietoiskussa terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho. Tutustu tietoiskuesityksiin: SOSA kampanja Sinikka Malinin esitys Maija Perhon esitys | |
| 10.09.2009 | Elämä pelissä, onnellisuuden salaisuus |
| Tekry ja SOSA-kampanja ovat mukana TV1:n Elämä pelissä -suosikkisarjassa aina torstai-iltaisin. Sarja alkaa 10.9. klo 21.05. Elämä pelissä -sarjaan liittyy myös onnellisuustesti, jonka löydät netistä Ylen kotisivuilta. Testi aukeaa torstaina 10.9. klo 18. Jokainen ihminen voi itse vaikuttaa siihen, kuinka onnellinen hän on. Näin vakuuttavat tutkijat, jotka kuuluvat positiivisen psykologian koulukuntaan. Elämä pelissä selvittää miten se onnistuu käytännössä. Sarjassa on viisi päähenkilöä. He kokeilevat puolen vuoden ajan keinoja, jotka tutkimusten mukaan lisäävät useimpien ihmisten onnellisuutta Ville Pusa, 37 v., leskeksi jäänyt pienen lapsen yksinhuoltaja hakee apua surun käsittelyyn. Pia Matilainen, 41 v., liikaa töitä tekevä sinkku yrittää löytää sisältöä elämäänsä. Teija Halonen, 46 v., vammaisen lapsen äiti haluaa rankkojen vuosien jälkeen saada hymyn takaisin kasvoilleen. Anneli Saaristo, 60 v., ylipainoinen taiteilija toivoo pääsevänsä eroon yksinäisen suden roolista. Martti Attila, 60 v., työttömäksi jäänyt tutkija haluaa eroon tunteesta, että hän on tehnyt elämässään vääriä valintoja. Päähenkilöillä on koko syksyn ajan tukenaan kaksi valmentajaa, Heimo Langinvainio ja Anne Hyvén.  Päähenkilöt tekivät talvella, ennen valmennuksen alkua Elämä pelissä -onnellisuustestin. Se pohjautuu vankkaan tutkimustietoon onnellisuuden aineksista. Päähenkilöiden onnellisuuspisteet julkistetaan studioavauksessa, joka esitetään YLE TV1:llä torstaina 10. syyskuuta klo 21.05. Sarjan juontavat tuttuun edelliskauden tapaan Heli Koskela ja Marco Bjurström. Lisätietoja: Lisätietoja Tekryssä viestintäsuunnittelija Ulla Heinola (050 537 4945) sekä viestintäpäällikkö Hanna Lähteenmäki (p. 0400 415 691). http://www.sosa.fi/ | |
| 27.08.2009 | Makeisveron palautus kannustaa terveyttä edistäviin valintoihin |
| Hallituksen päätös ottaa uudelleen käyttöön makeisvero ja korottaa virvoitusjuomien veroa saa erityistä kiitosta Terveyden edistämisen keskus ry:ltä. Jokainen viime kädessä päättää omista terveysvalinnoistaan, mutta niin valtiolla kuin kunnilla on mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästi siihen, kannustavatko olosuhteet terveyttä edistäville valinnoille. - Makeisveron palautus ja virvoitusjuomien veron kiristys on erinomainen esimerkki siitä, miten poliittisilla päätöksillä ja teoilla voidaan kannustaa ihmisiä tekemään terveyttä edistäviä kulutuspäätöksiä, sanoo Terveyden edistämisen keskus ry:n toiminnanjohtaja Janne Juvakka. Kuten esimerkiksi alkoholi- ja tupakkaverotuksella, myös makeisveroilla voidaan vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen. Huolestuttava kehityssuunta on ollut, että makeisten kulutus on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 1985 makeisia syötiin henkeä kohden 7,2 kg, vuonna 2005 jo 14 kg. Ruokatottumusten kääntäminen terveellisille urille vaatii juuri tämäntyyppisiä veropäätöksiä. - Veronkiristys toivottavasti hillitsee erityisesti lasten ja nuorten makeisten syöntiä ja limsojen juontia, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet ylipainon lisääntymiseen ja hampaiden kunnon heikentymiseen. Hintojen nostamisen lisäksi olisi yhä enemmän kiinnitettävä huomiota myös pakkauskokoihin, joilla voidaan ohjata kulutuskäyttäytymistä. Juvakan mukaan makeis- ja virvoitusjuomien verojen korotukset ovat myös hyvä tapa kerätä valtiolle lisätuottoja ja vahvistaa veropohjaa. - Nämä tuotot voisi ohjata suoraan, "korvamerkitysti", esimerkiksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan laaja-alaiseen terveyttä edistävään ja ehkäisevään työhön. Juvakka painottaa, että terveyden edistämistyössä niin valtion tasolla kuin kunnissa pääpainon pitää olla päätöksissä, jotka muokkaavat elinolosuhteita terveyttä edistäviksi. Terveyttä edistävät teot vähentävät sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa kustannusten nousupainetta - siksi terveyden edistämiseen investointi kannattaa. Lisätietoja: Tekry, toiminnanjohtaja Janne Juvakka, puh. 040 591 7098, janne.juvakka@tekry.fi www.tekry.fi, www.sosa.fi Terveyden edistämisen keskus ry, Tekry, on terveyden edistämisen suunnannäyttäjä. Asiantuntija- ja vaikuttamistoiminnalla tähtäämme väestön terveyden edistämiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Työskentelemme vuorovaikutteisesti eri kansallisten ja järjestötason toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Toteutamme myös terveyttä edistäviä kampanjoita, kuten päättäjiin suunnattua SOSA-kampanjaa (Se On Sinun Asiasi). Tekryllä on 128 jäsentä, jotka edustavat kattavasti terveysalalla toimivia järjestöjä ja muita yhteisöjä. | |
| 27.08.2009 | Kiitos karkkiverosta |
| Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä (TE-ryhmä) on erittäin tyytyväinen hallituksen keskiviikkoisen päätöksen, että verotulopohjaa vahvistetaan palauttamalla käyttöön makeisvero ja korottamalla virvoitusjuomien veroa. TE-ryhmä julkaisi viime viikolla julkilausuman, jossa ehdotettiin mm. juuri makeisveron ja sokeroitujen juomien verotuksen kiristämistä. "Veronkiristysten arvioidaan tuovan valtion kassaan 100 miljoonaa euroa. Samalla edistetään terveyttä ja vähennetään terveydenhuollon menoja. Tämän lisäksi julkinen talous hyötyy siitä, jos karkkien kallistumisen vuoksi ne jäävät entistä useammin ostamatta ja sen seurauksena diabetes 2 vähenee ja lasten hampaat voivat paremmin", sanovat TE-ryhmän puheenjohtajat, kansanedustajat Sanna Lauslahti (kok) ja Anneli Kiljunen (sd). Kehittämisen paikkojakin vielä jäi. "Myös tyydyttyneiden rasvojen valmisteveron käyttöönottoa tulee vielä selvittää", Lauslahti sanoo. Kiljunen toivoo, että tehty päätös nähtäisiin signaalina päättäjille ja että se vaikuttaisi myös meidän jokaisen omaan arjen päätöksentekoon. "On hyvä, jos ihmiset tekevät terveellisempiä valintoja. Ravinnon terveysvaikutukset pitäisi saada yhteiskunnalliseen keskusteluun yhä laajemmin." Lauslahti ja Kiljunen muistuttavat, että makeisten kulutuskäyrä ja lasten lihavuus ovat kasvaneet huimasti parin vuosikymmenen aikana. Vuonna 1985 makeisia syötiin henkeä kohden 7,2 kg, vuonna 2005 jo 14 kg. Muutama vuosi sitten Suomen Hammaslääkäriliittokin vaati makeisveroa takaisin. Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmän puolesta Kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), puheenjohtaja Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sdp), varapuheenjohtaja Lisätietoja: sanna.lauslahti@eduskunta.fi 050 512 2380 anneli.kiljunen@eduskunta.fi 050 511 3123 | |
| 21.08.2009 | Valmisteverot helpottamaan valtiontaloutta ja edistämään terveyttä |
| Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä (TE-ryhmä) ehdottaa, että verotulopohjaa vahvistettaisiin ottamalla käyttöön uusia valmisteveroja. Nykyistä enemmän voitaisiin verottaa ainakin makeisia, limonadia ja kovia rasvoja. Tavoitteena olisi korkeamman hinnan kautta vähentää terveydelle haitallisten tuotteiden kulutusta, millä edistettäisiin varsinkin lasten terveyttä. TE-ryhmän puheenjohtajat Sanna Lauslahti ja Anneli Kiljunen kritisoivat lokakuun alussa voimaan tulevaa ruuan arvonlisäveron alennusta, koska kyseinen alennus kohdistuu myös epäterveelliseen ruokaan. Verotulojen laaja karsiminen on Lauslahden ja Kiljusen mielestä vääränsuuntainen teko tilanteessa, jossa julkinen talous tekee kovia säästötoimia ja velkaantuu. "Velkataakan kasvattaminen on kestämätöntä taloudenhoitoa. Tulisi etsiä uusia tulonlähteitä ja pitkällä aikavälillä kertyviä säästöjä. Tanskassa katsotaan jo taloutta kokonaisuutena. Siellä haetaan lisätuloja verottamalla terveydelle haitallisia tuotteita ja samalla säästetään terveysmenoissa. Suomen kannattaisi lainata naapurista toimivia ajatuksia", kansanedustaja Sanna Lauslahti toteaa. Tanskan verouudistus tulee voimaan vuoden vaihteessa. Sen yhteydessä muun muassa nostetaan makeisten, suklaan, jäätelön ja sokeripitoisten juomien valmisteveroa 25 prosentilla. Samalla otetaan käyttöön rasvavero, joka kohdistuu maitoa lukuun ottamatta kaikkiin meijerituotteisiin sekä öljyihin ja rasvasekoitteisiin. Tanskalaisten yhteiseen kassaan arvioidaan kertyvän rahaa noin 200 miljoonaa euroa. Alkoholista ja tupakasta kerätään valmisteveroa Suomessakin. Samaan tapaan voitaisiin verottaa muitakin terveydelle haitallisia tuotteita, ja siitäkin Suomessa on jo kokemusta. Makeisvero oli käytössä vuosikymmeniä, kunnes siitä luovuttiin EU:hun liittymisen ja verotuksen harmonisoinnin yhteydessä. EU ei kuitenkaan estä valmisteverojen käyttöä myös elintarvikkeissa. "Ruoan alv-alennuksesta luopumalla ja 'rasva- tai sokeriveron' käyttöönotolla saadaan valtiontalouteen myös tärkeitä veroeuroja, joilla voidaan vahvistaa työllisyyttä ja panostaa kuntien terveyttä edistäviin palveluihin, esim. neuvolaan, koulujen oppilashuoltoon, ravitsemusneuvontaan ja ikääntyvien monipuoliseen kuntoutukseen. Tärkeää olisi myös satsata terveelliseen ruokaan - on lyhytnäköistä jättää salaatit, hedelmät ja täysjyvätuotteet pois ruokalistoilta säästöjen nimissä", linjaa kansanedustaja Anneli Kiljunen. Ympäristönkin hyvinvointia edistetään monenlaisilla veroilla ja haittamaksuilla. Terveyden edistämistä voitaisiin tukea samanlaisilla lääkkeillä. "On ihan turha edistää sokerin myyntiä yleisellä ruuan arvonlisäveron alennuksella. "Sokeriveron" tuottoja voitaisiin ohjata ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Ja kun ruokatottumusten paranemisen seurauksena esimerkiksi moni diabetes jäisi puhkeamatta, rahaa riittäisi muuhunkin", toteavat Lauslahti ja Kiljunen. Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmän puolesta Kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), puheenjohtaja Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sdp), varapuheenjohtaja Lisätietoja: sanna.lauslahti@eduskunta.fi 050 512 2380 anneli.kiljunen@eduskunta.fi 050 511 3123 | |
| 21.08.2009 | SOSA esittäytyy Kunnon Laivalla |
| SOSA-kampanja esittäytyy Kunnon Laiva -risteilyllä 21. - 23.8. Terveyden edistämisen keskus ry:n osastolla. Osastolla haastamme laivavieraat osallistumaan kyselyyn ja kertomaan kuntansa terveistä teoista. Vastaajat osallistuvat samalla arvontaan. | |
| 01.07.2009 | Varmista lasten lomaturvallisuus |
| Lasten turvallisuusasiat kannattaa laittaa kuntoon heti lomakauden alkaessa. Lasten kanssa käydään yhdessä läpi vaaranpaikat kesäkodissa ja sen ympäristössä. Samalla heitä opastetaan toimimaan turvallisesti eri tilanteissa, myös matkoilla. On tärkeää sopia, mitä lapset saavat tehdä keskenään, missä asioissa tarvitaan aikuisen lupa ja milloin aikuinen seuraa mukana. Hyvä järjestys luo turvallisuutta. Vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana tai muuten pois lasten käsiltä. Lääkkeiden paikka on lukitussa lääkekaapissa. Alkoholijuomat ja tupakat säilytetään lukkojen takana, samoin puhdistusaineet ja kemikaalit. Terävät ja vaaralliset esineet pidetään lasten ulottumattomissa, samoin tulitikut, tupakansytyttimet ja muovipussit. Kesäsaunan kuuma vesipata on lapsille vaarallinen, joten saunan ovi on syytä pitää lukossa. Vanhemmille lapsille opetetaan tulen oikea käsittely mökkioloissa. Lapsille opetetaan myös, miten menetellä, jos syttyy tulipalo. Tulipalon syttyessä ei saa mennä piiloon, vaan nopeasti ulos turvaan. Hätänumeron 112 käyttö kerrataan perheen kanssa. Ainakin jonkun perheessä on hyvä olla ensiaputaitoinen, jos kotona tai mökillä sattuu jotain. Lisäksi kannattaa pitää ensiapuvälineet mukana mökillä ja matkalla. Kesällä lapsille hankitaan usein leluja ja harrastevälineitä. Ennen ostopäätöstä on hyvä tutkia lelujen turvallisuus, mistä materiaalista lelu on valmistettu, minkä ikäiselle ja mihin käyttöön se on tarkoitettu. Irtoavat osat ja pikkuruiset tavarat joutuvat helposti suuhun ja aiheuttavat tukehtumisvaaran. Lelujen muovikääreitä ei saa koskaan jättää pienten lasten käsiin. Käyttöohjeisiin pitää aina perehtyä. Pihapiiri turvallisemmaksi Pihan keinujen ja muiden ulkoleikkivälineiden kunto tarkastetaan, ja ne myös huolletaan säännöllisesti. Jos lapsilla ei ole lupa mennä ullakolle tai kellariin, ne pidetään lukittuina. Lasten kiipeily katolle estetään. Irtotikkaat nostetaan lasten ulottumattomiin. Puupinot suojataan pressulla, jotta ne eivät houkuttele kiipeilemään eivätkä sorru leikkijän päälle. Turvallisen kesäkodin pihapiiriin on istutettu vain myrkyttömiä kasveja. Lapsia myös opastetaan varomaan luonnon myrkyllisiä kasveja, sieniä ja käärmeitä. Turvallinen ympäristö ei poista valvonnan tarvetta -Lasten tekemisiä ulkona pitää omien askareiden tai jännärin lukemisen sivussa valvoa koko ajan. Lapsia on aina vahdittava veden ääressä, olipa sitten kyse rannasta tai pihan uima- tai koristevesialtaasta, muistuttaa suunnittelija Kaarina Tamminiemi Terveyden edistämisen keskuksesta. -On syytä myös varmistaa, ettei lapsi pääse kiipeämään esimerkiksi rännien alla olevaan vesisaaviin tai saunan vesisaaviin. Pihakaivon kansi pidetään lukittuna, Tamminiemi jatkaa. Lapsia ei pidä koskaan päästää tai jättää yksin rantaan tai laiturille. Lasten todellinen uimataito on syytä varmistaa kesäkauden alussa. Talvella uimahallissa uimaan oppineen lapsen taitoihin ei pidä sokeasti luottaa: järvi- tai merivesi on kokonaan toinen elementti. Lasten kanssa sovitaan uimisen ja rantaleikkien pelisäännöt. Lapsia opastetaan uimaan vain rannan suunnassa tai ettei uimapatjalla tai muilla uimaleluilla seikkailla omin päin keskelle järveä. Vesilelujen käyttöä valvotaan. Veneillessä kaikki perheenjäsenet pukevat aina pelastusliivin ylle, siinä aikuisen oma esimerkki on paras kasvattaja. Lapsille opetetaan myös miten pelastusliivin kanssa kellutaan. Lapsia ei saa päästää yksin jyrkille kallioille tai hiekkamontuille, joista voi pudota. Kypärä pannaan päähän myös mökillä pyöräiltäessä. Lapsen matka taittuu aina turvaistuimessa niin polkupyörällä kulkiessa kuin autossakin. Rullalautaillessa ja -luistellessa käytetään kypärää, ranne-, kyynär- ja polvisuojia. Lapset pidetään loitolla pihagrillistä ja muista pihatulista. Sytytysnestepullo korjataan heti pois. Puutarhan ja mökin työkalut pidetään pois pienten lasten ulottuvilta. Maalla nikkaroidaan kesän mittaan monenlaista. Remonttivälineet kuten kirveet, sahat, puukot ym. eivät saa joutua lasten käsiin. Myös lapiot, hangot, rautalangat yms. ja ruohonleikkurit säilytetään lukkojen takana. Ja muistetaan, että päällä istuttava ruohonleikkuri ei ole lasten ajopeli. Maatilan vaaranpaikat selvitetään kaupunkilaisille Kesänaapurina oleva maatila on kaupunkilaislapsille todellinen seikkailumaa. Maatilan olosuhteisiin liittyy myös paljon vaaroja. Maatilan monet isot koneet, rakennukset, siilot, heinä- ja olkipaalit sekä puupinot ovat lapsille houkuttelevia kiipeilypaikkoja. Koneet ja työkalut kiinnostavat. -Maatilan omat lapset ovat pienestä pitäen olleet mukana maatalon monissa töissä ja osaavat varoa, mutta pientä kesävierasta pitää opastaa. Heille opetetaan kädestä pitäen turvalliset tavat toimia, Kaarina Tamminiemi kertoo. Maatalon eläimet kiehtovat lapsia. Eläimet voivat kuitenkin käyttäytyä yllätyksellisesti tai odottamattomasti ja vahingoittaa lasta. Lapsille on opetettava oikeat tavat lähestyä ja hoitaa eläimiä. Tutustu Turvallista kesää -lomatestiin Kotitapaturmien ehkäisykampanjan sivuilla www.kotitapaturma.fi Lisätiedot: Suunnittelija Kaarina Tamminiemi, Terveyden edistämisen keskus, puh 040 577 4614 Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto, puh 050 5987 063 | |
| 23.06.2009 | Terveys ja järjestötoiminta esillä Sata Häme Soi tapahtumassa |
| Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen keskus ry, Suomen Diabetesliitto ry, Ikaalisten Nykymartat ry ja Kyrösjärven Seudun Sydänyhdistys ry esittelevät toimintaansa torstaina 25.6. klo 10 – 18 Ikaalisten Sata-Häme Soi – tapahtumassa Kauppaoppilaitoksen aulan Terveys-pisteellä (Kyrösselänkatu 5, Ikaalinen). Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho on tavattavissa ajankohtaisista terveyden edistämisen kuulumisista Terveys-pisteellä klo 10.30 – 12.30. Politiikkaohjelman ja järjestöjen toimintaan tutustumisen lisäksi paikalla voi tehdä elintapa- ja riskitestejä, saada tietoa terveyden edistämisestä sekä ajankohtaisista kampanjoista kuten Tekryn koordinoimasta järjestöjen SOSA-kampanjasta (Se On Sinun Asiasi), joka muistuttaa kuntapäättäjiä terveyden edistämisen tärkeydestä. Tervetuloa keskustelemaan ja tutustumaan toimintaamme! Lisätietoja: Viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), ulla.heinola@tekry.fi, puh. 050 537 4945, www.sosa.fi | |
| 14.05.2009 | Tarvitaan järjen käytön talkoot |
| Vetoomus: Tarvitaan järjen käytön talkoot - terveyden edistämisestä tinkiminen tulee kalliiksi "Suomea uhkaa massiivinen velka ja ihmisten hyvinvoinnin romahtaminen, jos säästöjen nimissä otetaan resursseja pois terveyden edistämisestä. Nyt on se "paha päivä", jolloin on panostettava. Pennosten säästö ennaltaehkäisevästä työstä tänään tuottaa terveysvelkaa ja kalliin laskun huomenna", toteaa Terveenä taantumasta -ajatuspaja. Eduskunnan terveyden edistämisen ryhmän ja Terveyden edistämisen keskuksen yhdessä kokoama Terveenä taantumasta -ajatuspaja on tänään kokoontunut ja jättänyt vetoomuksen valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle ja Kuntaliitolle. Vetoomuksessa todetaan mm., että talouden taantumasta aiheutuvat säästöt eivät saa kohdistua terveyttä tukeviin liikunta- ja kulttuuripalveluihin eivätkä muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan. Niihin kohdistetut lyhytnäköiset säästöt maksavat yhteiskunnallemme liikaa. Vetoomuksessa esitetään myös, että esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin tulisi osoittaa lisäresursseja, koska ne ovat monen lapsen turva erityisesti vaikeina aikoina. Vetoomuksen ja ajatuspajan kokoamisen taustalla on huoli heikoimmassa asemassa olevista ja terveyserojen kasvusta. Terveydestä on tullut bisnestä, joka heikentää tasa-arvoa. Ilmaisiin tai edullisiin ja ihmisten lähellä oleviin ja ihmisten omatoimisuutta tukeviin, hyvinvointia tuottaviin vaihtoehtoihin on panostettava. Panostus ja tuki eivät välttämättä aina tarkoita rahan lisäämistä. Tarvitaan myös uudenlaista ajattelua ja niukkojen resurssien kohdistamista sinne, missä ne tehokkaimmin vaikuttavat. Yksi vetoomuksen tuottajaryhmä on Suomen Lasten Parlamentti. Lapset ovat huolissaan mm. kouluterveydenhuollon resurssien vähäisyydestä, homekoulujen remontoinneista säästämisestä, rasismista ja koulukiusaamisesta. Ajatuspajan osallistujat kysyvät päättäjiltä: voisiko olla, että lapset ovat ymmärtäneet jotakin olennaista? Ja mitä tulee maksamaan, jos perusturvallisuuteen ja -hyvinvointiin vaikuttavista palveluista tingitään, jos esimerkiksi opettajien sijaisia tai koulunkäyntiavustajia ei palkata? Ajatuspajaan ja vetoomuksen kirjoittajiksi on osallistunut kansanedustajia ja asiantuntijoita. Laajalla pohjalla on haluttu välttää aiheen politisoitumista ja korostaa, että kyseessä on koko Suomen yhteinen asia. Vetoomukseen voi tutustua tästä: Vetoomus Lisätietoja: Sanna Lauslahti sanna.lauslahti@eduskunta.fi 050 5122380 Johanna Paasikangas-Tella, Lauslahden avustaja johanna.paasikangas-tella@eduskunta.fi (09) 432 4116 Satu Koskenkorva, Terveyden edistämisen keskus ry satu.koskenkorva@tekry.fi 040 825 5299 | |
| 11.05.2009 | SOSA esittäytyy TERVESOS messuilla |
| Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) esittelee ajankohtaista toimintaansa valtakunnallisilla TERVE-SOS -messuilla Helsingissä 13.–14.5.2009 (Wanha Satama). Tänä vuonna Tekry on liikkeellä SOSA-päättäjäkampanjalla (Se On Sinun Asiasi). Kyseessä on Tekryn koordinoima, järjestöjen yhteinen kampanja, jolla halutaan muistuttaa kuntien ja kuntapäättäjien tärkeästä roolista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä terveyttä tukevien olosuhteiden luomisessa. Kampanjassa tähdätään myös tietouden lisäämiseen niistä keinoista, joilla voidaan edistää kuntalaisten terveyttä. Tekryn messuosastolla B22 esitellään SOSA-kampanjaa ja sen materiaaleja, jotka ovat tarkoitettu järjestöjen käyttöön. Paikan päällä voi myös kirjoittaa oman kuntansa terveysteon kampanjasivuille. Esittelemme myös muuta Tekryn ajankohtaista toimintaa, kuten Terveyden edistämisen ajankohtaispäivän ja Päihdepäivien ohjelmaa. Saatavilla on myös tuoreita Promo-lehtiä. Lisätietoja: Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, ulla.heinola(at)tekry.fi, 050 537 4945 | |
| 01.04.2009 | Päättäjät peräänkuuluttavat hyviä käytäntöjä ja mittareita päätöksenteon tueksi |
| Terveyden edistäminen koetaan kunnissa erittäin tärkeäksi ja sen nähdään kuuluvan kunnan kaikille toimialoille. Epäselvää sen sijaan on kenelle päävastuu pohjimmiltaan kunnassa kuuluu ja kuka on tärkein terveys- ja hyvinvointiasioista vastaava henkilö. Terveyden edistäminen nähdään myös kustannustehokkaana ja tärkeänä investointina, mutta hyötyjen osoittaminen on ongelmallista. Päätöksenteon helpottamiseksi päättäjät kaipaavat selkeitä kustannusmittareita. Myös erilaiset hyvät käytännöt kiinnostavat. Asiat käyvät ilmi Terveyden edistämisen keskuksen kuntapäättäjätutkimuksessa. - On erittäin myönteistä, että terveyden edistäminen nähdään kuuluvan laajasti kunnan eri sektoreille. Kuntapäättäjiltä kuitenkin puuttuu vielä selkeä näkemys terveyden edistämisen johtajuudesta. Johtajuus olisi selkeästi linjattava kuulumaan kunnan ylimmälle luottamusmies- ja viranhaltijajohdolle. Terveyden edistämisen pitäisi myös olla osa kunnan kokonaisjohtamista ja strategisia tavoitteita. Tämä edesauttaisi terveysnäkökohtien huomioimista kaikessa päätöksenteossa, painottaa Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka. Raha suurin haaste terveyden edistämiselle Suurimmaksi haasteeksi terveyden edistämiselle päättäjät kokevat rahapulan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ”tulipalot” nielevät paljon varoja, jolloin rahat eivät tahdo enää riittää terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön - vaikka niiden kannattavuuteen uskotaan. Taantuman aikana ollaan myös odottavalla ja varautuneella kannalla. - On selvää, että taloustilanne on varsin haastava. Terveyden edistämisessä kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta vaan myös tahdosta ja asenteista. Tärkeää on, että kunnissa tuetaan sairauksien hoidon lisäksi tekijöitä, joita vahvistamalla ja kehittämällä edistetään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla ehkäistään erilaisten ongelmien ja sairauksien syntyä. Terveys ja hyvinvointi ovat myönteisen talouskehityksen perusedellytyksiä myös taantuman aikana. Juvakan mukaan taantuman aikana myös liikunta-, sivistys- ja kulttuuripalvelut, kuten myös järjestöjen tarjoama vertaistuki, ovat tärkeässä asemassa niiden tukiessa ihmisten arjessa selviytymistä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin vahvistajina ei aina mielletä riittävästi. Kustannusvaikutuksiin uskotaan, mutta mittaaminen vaikeaa Rahapulan lisäksi kuntapäättäjät nimeävät kustannusvaikutuksia osoittavien mittareiden puutteen pahimmaksi hidasteeksi tulevaisuuteen tähtäävälle päätöksenteolle. Terveyden edistäminen tiedetään kustannustehokkaaksi ja hyväksi investoinniksi, mutta tämän osoittaminen on ongelma. Tutkimuksen mukaan päättäjät kokevat, että on joitakin tapoja arvioida terveyttä edistävien toimien vaikutuksia, mutta ne ovat vielä epäsystemaattisia ja epätarkkoja. Kun pitäisi heijastaa tuloksia tulevaisuuteen, kuva on yhä epäselvempi. Tässä tilanteessa ratkaisu, jonka hyödyt näkyvät välittömästi, painaa vaa’assa enemmän. - Terveyden edistämiseen investointina pitää uskoa, vaikka suoria talousvaikutuksia olisikin vaikea osoittaa. Kustannusvaikutusten osoittaminen on kuitenkin tavoite, johon koko ajan pyritään. Monissa kunnissa mitataan nykyisin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Juvakka muistuttaa, että terveyden edistämisen vaikutuksia pohdittaessa on tärkeä myös tarkastella, minkälaisia terveyttä edistäviä palveluita on saatavilla ja kuinka paljon kuntalaiset niitä käyttävät. Hyvät käytännöt kiertoon Mittareiden lisäksi kuntapäättäjät toivovat tietoa hyvistä terveyden edistämisen käytännöistä päätöksenteon tueksi. - Kunnista löytyy paljon myönteisiä ja kekseliäitä terveyttä edistäviä tekoja, joita on tärkeä levittää eteenpäin. Tieto hyvistä käytännöistä helpottaa suunnittelutyötä ja päätöksentekoa. Tähän toiveeseen Terveyden edistämisen keskuksen ja sen jäsenjärjestöjen yhteinen SOSA-kampanja (Se On Sinun Asiasi) vastaa, kertoo Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola. SOSA-kampanjassa kannustetaan päättäjiä kertomaan kunnassaan jo tehdyistä tärkeistä suurista ja kannustavista pienistä terveysteoista kampanjasivustolla osoitteessa www.sosa.fi Sivustolle kertyvät terveystekoesimerkit toimivat hyvinä käytäntöinä muille vinkeiksi ja eteenpäin levitettäviksi. Myös kuntalaiset voivat kommentoida tekoja tai puolestaan kertoa, minkälaisia terveystekoja heidän kunnassaan on tehty. - Kampanjassa myönteisinä esimerkkeinä ja ”mannekiineina” ovat kolme terveystekoa: Espoon senioreiden sporttikortti, Kuopion lasten ja nuorten kulttuuripolku sekä Ypäjän yhteisöllisyys. Esimerkeillä haluamme ennen kaikkea muistuttaa terveyden edistämisen laaja-alaisuudesta ja monipuolisuudesta. Tutkimusraporttiin voit tutustua tästä Lisätietoja: Janne Juvakka toiminnanjohtaja, Terveyden edistämisen keskus ry, janne.juvakka@tekry.fi, p. 040 591 7098 Ulla Heinola viestintäsuunnittelija, Terveyden edistämisen keskus ry, ulla.heinola@tekry.fi, p. 050 537 4945, www.sosa.fi Kuntapäättäjät ja terveyspäätökset -tutkimus toteutettiin SOSA-kampanjan tueksi. Tutkimuksessa haastateltiin tammi-maaliskuun 2009 aikana lautakuntien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia kahdeksalla eri paikkakunnalla (22 henkilökohtaista haastattelua). Useimmilla paikkakunnilla haastateltavana oli sosiaali- ja terveyslautakunnan edustaja, lisäksi vaihdellen oli muita lautakuntia. Lähes kaikki vastaajat edustivat puoluekannaltaan SDP:tä, kokoomusta ja keskustaa. Terveysalan tutkimukseen erikoistunut Kuule Oy toteutti tutkimuksen Terveyden edistämisen keskus ry:n toimeksiannosta. | |
| 20.02.2009 | Tekryn kannanotto SATA–komitealle |
| SATA -komitean ehdotuksen lähtökohta terveyden, hyvinvoinnin ja työn yhteydestä toisiinsa on Terveyden edistämisen keskuksen näkökulmasta erinomainen. Myös ajatus sosiaaliturvasta ihmisten mahdollisuuksia vahvistavana ja vaikeissa tilanteissa aktivoivana järjestelmänä on hyvä lähtökohta kokonaisuudistukselle. Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja on ollut keskeinen syy komitean asettamiselle. Mietinnössä ehdotetut toimenpiteet koskevat kuitenkin pääasiassa nykyisen järjestelmän puitteissa tapahtuvaa hienosäätöä ja se sisältää vain muutamia varsinaisia uudistuksia. Esitykseen ei myöskään sisälly taloudellista kasvua lukuun ottamatta ehdotuksia sosiaaliturvan rahoitukseen tai sen kustannusvastuiden jakaantumiseen julkishallinnossa ja muiden toimijoiden kesken. Sosiaaliturvaan liittyvien tekijöiden terveyttä edistävä merkitys on nostettu ehdotuksessa merkittävällä tavalla esiin. Terveyteen vaikuttavien toimenpiteiden arviointikehikon luominen on ajatuksena kannatettava, mutta sen osalta tulee kiinnittää huomio terveyden taustatekijöihin elintapakysymysten ohella. Oleellinen kysymys on, miten sosiaaliturvajärjestelmän keinoin voidaan vaikuttaa terveyden taustatekijöihin (esimerkiksi perustoimeentuloon, asumiseen, liikkumismahdollisuuksiin, turvalliseen ympäristöön jne.). Nämä tekijät vaikuttavat joko suoraan ihmisten terveyteen tai ihmisten mahdollisuuksiin tehdä terveydelle myönteisiä valintoja sekä ihmisten kykyyn osallistua yhteiskuntaan tuottavalla tavalla. Huomion kiinnittäminen marginaaliryhmiin ja sosiaaliseen polarisaatioon on tarpeellista. Esimerkiksi yksinhuoltajat ovat ryhmä, jonka tilanteeseen sosiaaliturvan kannustinloukkujen osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä työelämän ulkopuolelle jäämisen vaikutukset kohdistuvat paitsi aikuisiin, myös tuleviin sukupolviin. Asiakaslähtöisyys on hyvä lähtökohta sosiaaliturvauudistukselle ja sen ohjaavana tavoitteena tulisi olla mahdollisimman hyvä järjestelmä mahdollisimman suurelle osalle kansalaisista. Järjestelmän väärinkäyttömahdollisuudet on hyvä huomioida, mutta niiden estäminen ei voi olla sosiaaliturvauudistuksen ensisijainen tavoite. Terveyden edistämisen keskus ry | |
| 16.02.2009 | KKI–Katselmus 12.–13.3.2009 Finlandia–talossa |
| Kenellä on vastuu liikuttaa? Syöden solakaksi, hölkäten hoikaksi vai leikaten laihaksi? Muun muassa näistä ajankohtaisista terveyden edistämisen aiheista keskustellaan asiantuntijoiden johdolla KKI-Katselmuksessa. Muina teemoina ovat menestyvä metropoli, kunta asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä, tulosta työyhteisöliikunnalla, terveysliikunnan palveluketjut sekä viestintä voimavarana. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman 15-vuotisjuhlakatselmus järjestetään 12.–13.3.2009 Helsingissä Finlandia-talossa. KKI-Katselmuksen tavoitteena on nostaa esille hyvinvointi niin kunnissa, työpaikoilla kuin yksilön tasolla. Kuulijoille tarjotaan malleja sovellettaviksi ja toteutettaviksi omassa työssään. Hyvinvointia edistetään muun muassa kuntalaisten terveyden, työyhteisöjen sekä viestinnän näkökulmasta. Puhumassa ovat muun muassa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, sisätautiopin professori Antero Kesäniemi, ravitsemustutkija Patrik Borg, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, näyttelijä Mikko KivinenRaakel Lignell, kansanedustaja Tarja Tallqvist, toimitusjohtaja Jari Sarasvuo, johtaja Tommi Vasankari, toimitusjohtaja A.-P. Pietilä, dosentti Pekka Aula, viestintäkouluttaja Marsa Luukkonen sekä lukuisa joukko hyvinvoinnin asiantuntijoita. Lisätietoja ohjelmasta, ilmoittautumisesta ja hinnoista osoitteesta www.kki.likes.fi -> Tapahtumat -> KKI-Katselmus Varaa paikkasi kaikkein aikojen Katselmukseen! llmoittautumiset 2.3.2009 mennessä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, www.eslu.fi Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Tiedottaja Katri Väisänen p. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Terveysliikunnan kehittäjä Tarja Vartiainen p. 050 308 0934, tarja.vartiainen@eslu.fi KKI-Katselmuksen järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyössä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. | |
| 19.01.2009 | Joka kolmas kaatuu liukastumalla vuosittain |
| Mielikuva iäkkäistä talvella liukastujista ei saa tuoreesta kyselytutkimuksesta vahvistusta. Kaikenikäiset liukastelevat. Jopa puolet liukastuneista on alle 30-vuotiaita. Miten pysyisimme pystyssä? -talvijalankulun turvallisuuskampanjan teettämän tuoreen selvityksen mukaan kolmannes suomalaisista liukastui talviaikaan viimeisen vuoden aikana. Yleisimmin liukastelivat nuoret ja nuoret aikuiset, joita oli noin puolet liukastujista. Yli 60-vuotiaita liukastujia oli alle kolmannes. Kolmannes liukastujista oli liikkeellä työaikana tai kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Yleisin liukastumispaikka oli yleisellä katu- tai tiealueella. Kolmannes liukastuneista loukkasi itsensä ja heistä joka neljäs hakeutui lääkärinhoitoon. Alkoholin rooli liukastumisissa vähäinen Tutkimukseen vastanneista vain neljä prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena liukastuessaan. -Tulokset osoittavat, että liukkaat kelit ovat haaste kaikenkuntoisille ja -ikäisille jalankulkijoille, toteaa neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kampanjan TNS Gallupilla teettämään kyselyyn osallistui kaikkiaan 1 267 15-79-vuotiasta henkilöä eri puolilta Suomea. Kelin mukaiset jalkineet ja liukuesteet paras turva Miten pysyisimme pystyssä? -kampanja muistuttaa, että parhaan turvan liukastumisia vastaan antavat kelin mukaiset jalkineet ja tarvittaessa liukuesteet. Turvalliseen talvijalankulkuun vaikuttavat myös ulkoalueiden kunnossapito ja valaistus, oman fyysisen kunnon ylläpito sekä jalankulkusää- ja varoituspalvelut. Kaatumisista ja liukastumisista joutuu hakemaan sairaalahoitoa jopa 50 000 suomalaista vuosittain. Kaikkiaan kaatumisista aiheutuu yhteiskunnalle yli puolen miljardin euron kustannukset vuosittain. Miten pysyisimme pystyssä? -kampanja kiinnittää suomalaisten huomion tänä talvena erityisesti työaikaisen talvijalankulun turvallisuuteen. Kampanjan taustalla on lukuisia järjestöjä, viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia. Lisätiedot: Tutkimustuloksista ja kampanjasta www.kotitapaturma.fi Neuvotteleva virkamies Merja Söderholm, sosiaali- ja terveysministeriö, puh 050 5970451 Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto, puh 050 5987 063 | |
| 09.01.2009 | Miten pysyisimme pystyssä? –kampanja käynnistyy |
| Kelin mukaiset kengät ja liukuesteet jalkineiden pohjissa ovat tehokkain tapa, jolla jalankulkija voi itse torjua liukastumisia. Kuluttajan on kuitenkin vaikea valita keliin sopivia kenkiä, koska niistä puuttuu tiedot pohjien pitävyydestä. Kenkiin tarvitaan merkinnät pohjien pitävyydestä erilaisilla pinnoilla. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan paras turva liukastumisten ehkäisemiseksi saadaan nastakengillä. Myös kenkiin asennettavat liukuesteet torjuvat liukastumisia tehokkaasti. - Talvikenkien valinnassa tilanne on hankalampi. Kuluttajille myytävissä kengissä ei ole merkintöjä tai tuoteselostetta pohjan pitävyydestä ja soveltuvuudesta erilaisille pintamateriaaleille eri lämpötiloissa. Puute olisi korjattavissa esimerkiksi suomalaisten kenkävalmistajien ja maahantuojien oma-aloitteisuudella yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, toteaa Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Raoul Grönqvist. Lisäturvaa liukuesteillä Työterveyslaitoksen liukuestetutkimuksessa kantaesteet toimivat päkiäesteitä hieman paremmin. Toisaalta päkiäesteillä liukastuneilla korjausliikkeet olivat lievempiä kuin kantaesteillä liukastuneilla. Nastakengät ja liukuesteet eivät sovellu kaikille pinnoille, mutta jos niitä käytetään ulkosalla jään liukastamalla pinnalla, turva on erinomainen -Testeissämme yksikään kävelijä ei liukastunut eikä kaatunut nastakengillä, tutkimuksesta vastannut Raoul Grönqvist toteaa. -Sen sijaan niin sanotuilla talvityöjalkineilla liukastuminen ja kaatuminen oli todennäköisempää kuin nastakengillä ja liukuesteillä. Liukuesteiden pitää olla tyyppitarkastettuja ja sertifioituja tuotteita. Liukuesteiden valinnassa kannattaa tarkistaa, että ne pysyvät tukevasti paikallaan, eivät liikaa rajoita liikkumista. Pelkästään ikäihmiset eivät liukastele talvisin, vaan ongelma koskee myös nuoria ja työikäisiä. Talviliukastumisista joutuu sairaalahoitoon kymmeniä tuhansia suomalaisia vuosittain. Miten pysyisimme pystyssä? -jalankulun turvallisuuskampanja käynnistyy tänään Oulussa tiedotustilaisuudella ja seminaarilla. Kampanja kiinnittää suomalaisten huomion erityisesti työaikaisen talvijalankulun turvallisuuteen. Lisätiedot: Tiimipäällikkö Raoul Grönqvist, Työterveyslaitos, puh 046 8505041 Miten pysyisimme pystyssä? -kampanja: Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto, puh 050 5987 063 www.kotitapaturma.fi | |
| 29.12.2008 | Tipattoman tammikuun vietto lisääntynyt |
| Tipattoman tammikuun vietto näyttää lisääntyneen. Tipatonta tammikuuta vietti suomalaisista 12 % vuonna 2006, 18 % vuonna 2007 ja 25 % vuonna 2008. Tiedot käyvät ilmi Terveyden edistämisen keskuksen TNS Radarilla joulukuussa 2007 ja helmikuussa 2008 teettämästä puhelinhaastattelututkimuksesta. Haastattelututkimus on toteutettu kolmena peräkkäisenä vuonna ja sen tarkoituksena on ollut selvittää Tipattoman tammikuun vieton yleisyyttä, ihmisten käsityksiä sekä asenteita Tipatonta tammikuuta kohtaan. Myös Tipattomasta tammikuusta kirjoittelu on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana. Viime vuonna aihetta käsiteltiin monipuolisesti pääkirjoituksissa, uutisissa, artikkeleissa, reportaaseissa, pakinoissa ja kolumneissa, jopa ruoka-ohjeissa. Ilmiön positiiviset vaikutukset ovat saaneet lisää palstatilaa. Ensimmäisenä seurantavuonna 2006 yleiskuva Tipattomasta oli vielä epäilevä. Monen maksa lomailee tammikuun Joulukuun juhlakauden jälkeen uuden vuoden kynnyksellä moni pysähtyy miettimään kokonaisvaltaista elämäntaparemonttia, johon voivat kuulua liikuntaharrastuksen aloittaminen, painon pudotus tai alkoholikäytön vähentäminen. Alkoholimyönteisessä ja –täyteisessä kulttuurissamme on hyvä tuoda esiin, että vähentäminen on mahdollista ja hyväksyttävää. Tipattoman viettoa helpottaa, jos selvin päin olemista ei tarvitse selitellä vaan sitä pidetään luonnollisena asiana. Alkoholittomien juomien valikoimien lisääminen esimerkiksi ravintoloissa on askel tähän suuntaan. Toki Tipatonta voi viettää muulloinkin, mutta tammikuu voi olla hyvä ajankohta aloittaa vuosi ja pyrkiä terveellisempään suuntaan elämässä. Tipattoman voi uusia koska tahansa myöhemmin vuoden aikana. Kilpailuja ja vinkkejä netissä Tipaton tammikuu verkkosivuilla tarjotaan välineitä Tipattoman tammikuun viettämiseen ja alkoholinkäytön hallintaan. Sivuilta löytyy faktatietoa, juttuja ja ihmisten lähettämiä ideoita ja kokemuksia, miten selvitä tipattomasta. Sivuilla on myös yksilö- ja porukkakilpailut. Molemmissa on palkintoina lahjakortit. Tipattoman viettoa tukee myös radiokampanja 29.12.2008-17.1.2009. Tipattoman yhteistyötahot Tipattoman toteutuksessa ovat mukana Terveyden edistämisen keskus, A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto ry, Sininauhaliitto ja Terveys ry sekä Työterveyslaitos ja Helsingin kaupunki. Lisätietoja Kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, Terveyden edistämisen keskus, puh. 040-530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi | |
| 14.10.2008 | Kunnallisvaaliehdokkailla paljon sanottavaa liikenneturvallisuudesta |
| Liikenneturvan kunnallisvaalisivusto Suur-Maltti esittelee liikenneturvallisuutta kuntien näkökulmasta ja kerää ehdokkaiden kypäräkuvia ja mielipiteitä liikenteestä. Sivuilla on jo lähes 900:n ehdokkaan kypäräkuva. Käytännön päätökset liikenneturvallisuudesta tehdään usein kunnissa. Panostamalla tälle saralle voidaan vähentää sekä onnettomuuksia että menoja. Liikenneturvan mukaan kunnassa tulisi pyrkiä järjestämään liikenne siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Tällöin liikenneturvallisuus otettaisiin huomioon kaikissa kuntalaisten liikkumista koskevissa päätöksissä ja toimenpiteissä. Joukkoliikenne, kaavoitus, ajonopeudet ja turvallisen liikenneympäristön luominen ovat pitkälti kuntien ratkaisuja, joiden tueksi Liikenneturva tarjoaa vaalien alla tietoa kuvitteellisessa Suur-Maltin kunnassa. - Liikenneturvallisuus ei ole yksi kulu lisää, vaan onnettomuuksia vähentämällä säästetään oikeasti myös kuntalaisten rahaa, huomauttaa Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen. Konkreettisia toimia Liikenneturvallisuustiedon lisäksi sivusto tarjoaa kunnallisvaaliehdokkaille virtuaalisia pyöräilykypäriä. Vajaa 900 ehdokasta onkin jo kokeillut kypärää.Liikenneturvallisuus lähtee aina liikkeelle yksilöstä. Kampanja pyrkiikin terävöittämään niitä pieniä turvallisuustekoja, joita kaikki voivat tehdä itse. Ehdokkaat voivat tallentaa oman kuvansa sivuille ja tämän kuvan päälle pystyy sovittamaan sopivan värisen ja kokoisen kypärän. Kyseessä on toisaalta humoristinen keino saada sivuille omaperäinen ilme, toisaalta kypärä kertoo myös sitoutumisesta liikenneturvallisuuteen. Lisäksi ehdokkailla on mahdollisuus kirjata omia mielipiteitään liikenneturvallisuudesta. - Symbolisesti pyöräilykypärä kertoo liikennesääntöjen noudattamisesta, hyvän esimerkin antamisesta ja omasta turvallisuudesta huolehtimisesta ja siitähän kampanjassa on pohjimmiltaan kyse, Matti Järvinen selventää. Aktiivisia keskustelijoita ja kypärän kokeilijoita on riittänyt. Sivuilla on satoja konkreettisia toimia, joissa huomautetaan mm. vaarallisista tieosuuksista tai liikennevalojen ja alikulkusiltojen tarpeesta. Samoin kotikadun ajonopeudet, lasten koulutiet tai nuorten mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä ovat kaikki arkisia asioita, jotka liittyvät sekä liikenneturvallisuuteen että viihtyvyyteen. - Huoli turvallisesta arjesta ja liikenneturvallisuudesta välittyy monista vastauksista, Matti Järvinen toteaa. Liikenneturvan kunnallisvaalisivut löydät osoitteesta: www.suurmaltti.fi http://www.suurmaltti.fi Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Järvinen 020 7282 310 Tiedottaja Pasi Anteroinen 020 7282 312 | |
| 10.10.2008 | Terveys ja Hyvä olo -messut |
| Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) on mukana tapahtumassa väestöviestintäkampanjoillaan OOA (Omapahan On Asiasi) ja SOSA (Se On Sinun Asiasi). Meidät tapaa osastolta Hyvän Olon Tori (osaston numero 6k25) perjantaista sunnuntaihin. Osastolla voi tutustua myös jäsenjärjestöjemme toimintaan. Halutessasi voit mittauttaa sykkeesi tai osallistua muihin kehosi toiminnasta kertoviin testeihin. Osastollamme vierailee messujen ajan kuntavaaliehdokkaita, joita haastattelemme terveyden edistämisen teemoista. Kysymme, millä tavoin he ovat valmiita investoimaan terveyteen kuntapäättäjinä. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Osastollamme vierailee: Perjantaina 10.10. klo 14.30 Tarja Tallqvist (KD) klo 14.45 Anni Sinnemäki (Vihr) klo 16.00 Osku Pajamäki (Sdp) klo 16.30 Ilkka Taipale (Sdp) klo 17.00 Petri Viglione (Rkp, sit) Lauantaina 11.10. klo 11.00 Kimmo Helistö (Vihr) klo 12.00 Arto Bryggare ( Sdp) klo 12.15 Tapani Mäkinen (Kok) klo 13.30 Stefan Johansson (Rkp) klo 14.15 Georg Henrik Wrede (Rkp) klo 15.00 Eeva Kuuskoski (Kesk) klo 16.00 Heli Puura (Sdp) klo 16.30 J.P. Roos (Vas, sit) Sunnuntaina 12.10. klo 11.00 Hanna-Leena Hemming (Kok) klo 11.30 Sirpa Puhakka (Vas) klo 12.00 Päivi Lipponen (Sdp) klo 12.30 Laura Rissanen (Kok) klo 13.00 Sirpa Asko-Seljavaara (Kok) klo 15.00 Minerva Krohn (Vihr) OOA-kampanjalla haluamme tänä vuonna kiinnittää huomion liikuntamahdollisuuksiin jokapäiväisessä elämässä. Liikuntamahdollisuuksia on kaikkialla – kunhan vain katsomme ympärillemme! SOSA-kampanjalla haluamme taas haastaa kuntavaaliehdokkaat toimimaan kuntalaistensa terveyden hyväksi. Haluamme muistuttaa kuntien ja kuntapäättäjien tärkeästä roolista terveyden edistämisessä. Terveyden edistämiseen investointi on niin inhimillisesti kuin taloudellisesti järkevää. | |
| 09.10.2008 | Kouluruokavaalit lähestyvät |
| Kouluaterialla pidetään yllä noin 900 000 suomalaisen lapsen ja nuoren terveyttä ja virkeyttä. Kouluaterian laatu on monissa kunnissa laskenut. Se heijastuu ruokalautasten sisältöön – ja koululaisten hyvinvointiin. Koska kuntapäättäjät vastaavat kouluruoan laadusta, sekä ehdokkaille että äänestäjille tehdään ennen vaaleja tutuksi kouluruokailun tilanne. Jokainen äänestäjä ja ehdokas voi www.kouluruokavaalit.fi –sivustolla ottaa kantaa aiheeseen. Kouluruoka on ajankohtainen asia Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman ensimmäinen näkyvä yhteinen hanke kohdistetaan kouluruokailuun. Tavoitteena on turvata laadukas, ravitseva ruoka ja rauhallinen, hyvää oloa tuova yhteinen ruokahetki. Kouluruokakampanjalla puhutellaan kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä. Heitä kehotetaan tutustumaan kuntansa tilanteeseen. Kampanjalla muistutetaan, että kouluruokailun järjestäminen ja määrärahat ovat kuntien vastuulla. Ehdokkaita kehotetaan allekirjoittamaan www.kouluruokavaalit.fi –sivuilla kouluruokailun kohentamiseen liittyvät lupaukset. Kuntalaisia muistutetaan, että he voivat vetoomuksillaan vaikuttaa päätöksentekoon. www-sivuilta jokainen voi nähdä, ketkä ehdokkaista lupaavat toimia hyvän kouluruoan puolesta. Vetoomuksen allekirjoittajina on iso joukko kouluruoan puolestapuhujia. http://www.kouluruokavaalit.fi/ruoka.fi/uutiskirje/vetoomus.php - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmalla haluamme vaikuttaa suomalaisten arkeen. Lähdemme liikkeelle tärkeimmistä asioista. Kouluruokailu on yksi sellainen. Ruoan hinnan ja muiden kustannusten noustessa alkaa olla mahdotonta valmistaa laadukasta, ravitsemuksellisesti täysipainoista ja maistuvaa kouluateriaa, pääsihteeri Marja Innanen Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmasta korostaa. Nyt pitää satsata tulevaisuuteen - Maksuttoman kouluruokailun käytäntö on Suomessa 60 vuoden ikäinen. Kuntien ammattitaitoinen ruokapalveluiden henkilöstö tekee edelleen parhaansa hyvän kouluruoan tarjoamiseksi, mutta 60 – 80 sentin elintarvikemääräraha on yksinkertaisesti liian pieni ja uhkaa pienentyä edelleen. Hyvän käytännön rapautumisuhka on saanut liikkeelle ainutlaatuisen vahvan joukon tahoja, jotka kokevat vastuuta nuorten hyvinvoinnista ja ruokakulttuurimme kehityksestä, yksi vetoomuksen allekirjoittajista, Kuntaruokailun asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Sisko Moilanen kertoo. Ympäri Suomea työskentelevät Kuntaruokailun asiantuntijat ovat organisoineet suomalaisen kouluruoan 60-vuotisjuhlapäivänä kaikkiin kouluihin juhla-aterian. Se tarjotaan Aleksis Kiven päivänä 10.10.2008. - Juhla-aterioita syödään koulussa aniharvoin. Tärkeää on, että määräraha riittää päivittäiseen kouluruokailusuosituksen mukaiseen kunnon arkiateriaan. Se ei nykyisillä rahoilla aina toteudu. Toivomme, että kouluruokavaalit -kampanja herättää päättäjät ymmärtämään, että hyvä kouluruoka on tärkeä satsaus tulevaisuuteen, Moilanen kiteyttää. Lisätietoa: Marja Innanen, pääsihteeri, suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, p. 358 40 777 5582, etunimi.sukunimi@mmm.fi Sisko Moilanen, ruokapalvelujohtaja, Muhos, 044-4970035, sisko.moilanen@muhos.fi, www.kouluruokavaalit.fi, www.ruokakulttuuriohjelma.fi | |
| 07.10.2008 | Kunnallisvaaliehdokkaat peräänkuuluttavat varhaista puuttumista päihdehaittojen ehkäisyssä |
| Joukko keskeisiä terveys- ja sosiaalialan järjestöjä teki syyskuussa kyselyn eduskuntapuolueille sekä kunnallisvaaliehdokkaille koskien huumeiden käytön ehkäisyä, haittojen vähentämistä ja huumehoitoa. Kunnallisvaaliehdokkaiden mielestä päihdehaittojen ehkäisyssä keskeistä on varhainen puuttuminen. Ehkäisevää päihdetyötä tulisi ehdokkaiden mielestä toteuttaa kunnassa laaja-alaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kesken, mutta toisaalta vastaajat olivat huolissaan resurssien vähäisyydestä. Ehdokkaat näkivät perheillä olevan suuri vastuu päihdehaittojen ehkäisyssä. Yllättävää oli, ettei aikuisten päihteiden käyttöä nostettu juurikaan esiin. Ehdokkaiden mielestä tehokkainta päihdehaittojen ehkäisyä ovat mielenterveysongelmien hoito ja ehkäisy, ohjattu vapaa-ajantoiminta, saatavuuden rajoittaminen ja päihdetiedon jakaminen. Sosiaalisiin ongelmiin vaikuttaminen päihdehaittojen ehkäisykeinona näytti tärkeydestään huolimatta kuitenkin unohtuneen varsin monelta vastaajalta. Ehdokkaiden vastauksia saatiin yli 400 ympäri Suomea. Puolueiden osalta järjestöt selvittivät, millä tavoin vaaliohjelmissa huomioidaan huumeiden käytön ehkäisy, päihdehaittojen vähentäminen ja huumehoito. Lisäksi tiedusteltiin, miten puolue tahtoo vaikuttaa hoitotakuun toteutumiseen huumeongelmaisten kohdalla Päihdeongelmaisten hoitotakuun toteutuminen ja päihtyneenä hoitoon pääsyn mahdollisuudet tuntui olevan vastaajille epäselvä asia. Hoitotakuun toteutuminen myös päihtyneille on ajankohtaista erityisesti nyt, sillä Suomen huumekuolemat ovat vuosina 2002–2004 kasvaneet noin 30 prosentilla, Euroopan Unionin huumeseurantakeskuksen (EMCDDA) raportin mukaan. Vuonna 2005 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemia oli 125 ja vuonna 2006 niitä oli 138. Puolueista vastasi seitsemän: Kokoomus, Perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto. Keskustapuolue ei vastannut kyselyyn. Puolueiden näkemykset sekä kooste ehdokkaiden vastauksista löytyvät osoitteesta: http://www.tekry.fi/index.php?page=toi_pai_kampanjat_ohjelma&i=100760 Lisätietoja: toiminnanjohtaja Kari Vuorinen, Elämä On Parasta Huumetta ry, 050 336 7040, kari.vuorinen (at) eoph.fi toiminnanjohtaja Jaana Novitskij, Omaiset Huumetyön Tukena ry, 040 8655 638, jaana.novitskij (at) omaiset.fi suunnittelija Erkka Öörni, Elämäntapaliitto ry, 09 4132 1119, erkka.oorni (at) elamantapaliitto.fi Kyselyn toteuttivat: A-klinikkasäätiö, Elämäni Sankari ry, Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta ry, Irti Huumeista ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Naistenkartano ry, Omaiset Huumetyön Tukena ry, Sininauhaliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry, Suomen Ash ry, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Terveyden edistämisen keskus ry, Terveys ry, YAD – Youth Against Drugs ry | |
| 16.09.2008 | Suomalaisten alkoholiasenteet selvitys |
| XV Valtakunnalliset Päihdepäivät 16.–17.9.2008, Kuopio Järjestäjä: Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys: Suhtautuminen juomiseen ja humalakäyttäytymiseen on tiukentunut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) julkaisi Suomalaisten alkoholiasenteet -selvityksen 16.9. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin nykyisestä kulutustasosta ja alkoholin aiheuttamia riskejä pelätään. Nyt halutaan tiukempaa asennetta juomista ja humalakäyttäytymistä kohtaan. Kolmasosalla ihmisistä on kokemuksia oman turvallisuudentunteen heikkenemisestä muiden alkoholinkäytön takia. Naiset suhtautuvat jyrkemmin ja ovat huolestuneempia alkoholiin liittyvistä asioista kuin miehet. Kansalaiset ovat myös tyytymättömiä hallituksen toimiin alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja lähes puolet suomalaisista kannattaa alkoholiveron nostamista. Myös alkoholimainontaan halutaan rajoituksia. Lisää kontrollia vaaditaan rattijuopumuksen ehkäisemiseen sekä alkoholin myyntiin alaikäisille ja päihtyneille. Liikenneraittiuteen halutaan puuttua selkeästi enemmän – alkolukko pakolliseksi ja promilleraja alemmaksi. Alkoholiin liittyvät asenteet ovat tiukentuneet pari vuotta sitten tehdyn selvityksen tuloksiin verrattuna. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys 2008 julkaistiin Tekryn Valtakunnallisilla Päihdepäivillä 16.9. Kuopiossa. Päihdepäivillä 16.–17.9. on lähes 1200 alan asiantuntijaa eri puolilta Suomea ja ne järjestetään nyt 15. kerran. Turvattomuus on lisääntynyt Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin nykyisestä kulutustasosta ja 69 % pitää nykyistä tasoa ongelmana; naisista 78 % ja miehistä 60 %. Humalaisten näkyminen arkisissa elinympäristöissä kaduilla, julkisissa kulkuneuvoissa ja kauppakeskuksissa haittaa 56 % suomalaisista. Etelä-Suomessa se haittaa erityisesti ja eniten helsinkiläisiä. 70 % haluaakin yleisen asenteen tiukkenevan alkoholin juomista ja humalakäyttäytymistä kohtaan. Naiset ovat miehiä useammin tämän asian kannalla. – Humalaiset aiheuttavat ihmisissä turvattomuuden tunnetta, eikä heitä haluttaisi nähdä omissa arkisissa ympäristöissä, sanoo Tekryn suunnittelija Päivi Opari. Lähes kolmannes suomalaisista kokeekin, että heidän turvallisuudentunteensa on heikentynyt muiden alkoholinkäytön takia viimeisen vuoden aikana. Naisilla kielteisiä kokemuksia on enemmän kuin miehillä. Erityisesti 15–29-vuotiailla ja opiskelijoilla on ollut negatiivisia kokemuksia. Turvattomuuden tunne korostui eniten Suur–Helsingin alueella asuvilla. Alaikäisille ja päihtyneille ei alkoholijuomia Viranomaisvalvonnan lisääminen on tarpeellista alaikäisille myynnin estämiseksi, vaatii 81 % vastaajista. Naiset puoltavat valvontaa selvästi enemmän kuin miehet. Valvonnan vaatimus oli 77 % vuonna 2006. – Sisarukset, kaverit ja myös vanhemmat ostavat ja tarjoavat alkoholia alaikäiselle. Varhain aloitettu alkoholin käyttö on vakava riski kehittyvälle nuorelle, Opari sanoo. Kovempaa kontrollia vaaditaan myös päihtyneille myymisestä – 81 % on sitä mieltä, että asiaan tulisi suhtautua nykyistä tiukemmin. Erityisesti naiset ja 60–79-vuotiaat ovat vahvasti tällä kannalla. Alkolukot pakollisiksi ja promilleraja alas Alkolukon uusiin autoihin haluaa säätää pakolliseksi 64 % suomalaisista. Se on selkeä kasvu edelliseen selvitykseen (54 % v. 2006) verrattuna. Naisten ja miesten ero on hyvin selvä, naisista 77 % ja miehistä vähän yli puolet on alkolukon kannalla. Suomalaisista 67 % haluaa, että rattijuopumuksen raja lasketaan 0,2 promilleen. Naiset ja pienituloiset ovat erityisesti promillerajan pudottamisen kannalla. Hallitus ei tee tarpeeksi alkoholihaittojen vähentämiseksi Enemmistö kansalaisista on pettyneitä nykyisen hallituksen alkoholipolitiikkaan. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitykseen vastanneista 66 % on sitä mieltä, että hallitus ei ole tehnyt riittävästi alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. – Alkoholin haittavaikutukset näkyvät ihmisten arjessa ja tuntuvat kuntatasolla, mutta valtiolla on ne keinot, joilla kehityksen suuntaa voidaan muuttaa nopeasti, sanoo Tekryn kehittämispäällikkö Ritva Varamäki ja korostaa myös, että vastuu kuuluu kaikille ja tarvittavista resursseista on pystyttävä huolehtimaan. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa painotetaan ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja vastuun ulottamista kaikille hallinnonaloille. – Terveyden edistämisen pitää näkyä kunnan päätöksenteossa ja käytännön työllä on oltava selkeät rakenteet. Myös valtion ylimmän päättäjätahon pitäisi tarttua tilanteeseen tosissaan, vaatii Varamäki. Alkoholiteollisuuden mainontaa urheilutapahtumissa ja tilaisuuksien sponsorointia piti epäsopivana 62 % vastaajista. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä pitää tarpeellisena 59 %. Naiset ovat kiellon kannalla miehiä useammin. Alkoholin käytöstä saa kysyä Suomalaisista 86 % pitää sopivana sitä, että terveydenhuollossa kysytään alkoholin käytöstä ja hyväksyy tarvittaessa neuvonnan myös omalla kohdalla. Naisista peräti yhdeksän kymmenestä kokee asian tärkeänä ja miehistäkin 83 %. Suur-Helsingissä asiaan suhtaudutaan erittäin suotuisasti ja työväestöön kuuluvat pitävät asiaa hieman sopivampana kuin suomalaiset keskimäärin. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus, kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi, suunnittelija Päivi Opari, puh. 040 588 6154, paivi.opari@tekry.fi ja toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, puh. 0400 841 662, mika.pyykko@tekry.fi Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys: www.tekry.fi > Ajankohtaista XV Valtakunnallisten Päihdepäivien tiedotteet: www.tekry.fi > Päihdepäivät 2008 Terveyden edistämisen keskus, viestintä, tiedotuspäällikkö Eija Ahola, puh. 040 590 0724, (09) 7253 0360, eija.ahola@tekry.fi Lähde: Terveyden edistämisen keskus ry | |
| 27.05.2008 | Tekryn kuntavaalikannanotto |
| Kuntalaisten PARAS - Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) näkemys terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn haasteista ja mahdollisuuksista seuraavalla valtuustokaudella 1) Terveyden edistämisen on oltava osa kaikkea kuntapolitiikkaa Terveyden edistäminen on kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä päätöksiä ja tekoja. Se on toimintaa, jolla kuntapäättäjät luovat kuntalaisille mahdollisuudet huolehtia omasta ja elinympäristönsä terveydestä jo ennen mahdollisten ongelmien ja sairauksien syntyä. Terveyden edistäminen on päätöksiä, joilla kuntapäättäjä turvaa esimerkiksi kevyenliikenteen väylien ympärivuotinen kunnossapidon ja monipuoliset kirjastopalvelut. Kuntapäättäjä voi hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvupainetta vaikuttamalla kuntalaisten elinoloihin ja toimintaympäristöön sekä niiden myötä myös terveyskäyttäytymiseen. Viime aikoina julkistetut tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti tupakoimattomuuden edistämiseen, liikunnan lisäämiseen ja osittain siihen liittyen painonhallintaan kohdistettujen toimien kustannustehokkuuden. Terveyden edistämiseen investointi on taloudellisesti järkevää Terveyden edistäminen on myös väestöryhmien terveyserojen kaventamista kunhan toimia suunnataan myönteisen diskriminaation periaatteella niitä eniten tarvitseville. Nykyisin sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveyseroja. Toimihenkilöt ovat työntekijöitä ja työssäkäyvät työttömiä terveempiä. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet on terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Terveyden edistäminen on toiminnan kohdentamista. Terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön panostavan kuntapäättäjän ansiosta on mahdollista saada monenlaista hyötyä sekä kunta- että yksilötasolla. Kuntien ikärakenne muuttuu ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle lähivuosien kuluessa. Kuntien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on erityisen tärkeää, että työelämästä eläkkeelle siirtyneet ja siirtymässä olevat säilyttävät itsenäisen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Vähintään yhtä tärkeää on, että nykyisistä lapsista ja nuorista kasvaa terveitä aikuisia ja että työikäiset kuntalaiset kokevat itsensä työkykyiseksi sekä haluavat pysyä työelämässä nykyistä kauemmin. Terveyden edistäminen on työvoiman riittävyyden turvaamista. 2) Terveyden edistäminen tarvitsee rakenteet Terveyden edistämisen rakenteet kaipaavat vahvistamista ja toiminta itsessään jämäkkää johtamista. Päävastuu terveyden edistämisestä on kuuluttava kunnan ylimmälle johdolle. Kuntapäättäjä ei saa ulkoistaa sitä kunnan ulkopuolisille toimijoille. Käytännössä rakenteet tarkoittavat terveys-näkökulman huomioon ottamista kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntien toimintaa ohjaaviin strategioihin on vahvasti kirjattava terveyden edistämisen tavoitteita. Nämä terveyslinjaukset on konkretisoitava hallintokuntien omissa, vuosittaisissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa käytännön toimiksi. Päätöksenteon terveysvaikutuksia on seurattava ja arvioitava, jotta olosuhteet ja palvelut tukevat kuntalaisten terveyttä ja hillitsevät sillä tavoin osaltaan terveydenhuollon kustannusten kasvua. Terveyden edistämisen laaja-alaisuuden vuoksi toiminnan on oltava aidosti poikkihallinnollista. Terveyden edistäminen ei ole ainoastaan terveys- ja sosiaalisektorin asia vaan osa kunnan kaikkea toimintaa: opetusta, kulttuuria, nuoriso- ja liikuntatoimintaa sekä yhdyskuntasuunnittelua ja rakentamista. Terveys-näkökulman on siis oltava vahvasti mukana, kun eri hallinnonalojen toimintaa kehitetään sekä palvelurakennetta muokataan osana PARAS-prosessia. 3) Lapset tarvitsevat hyvän koulun ja harrastusmahdollisuuksia Koulut ovat ratkaisevassa asemassa lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun tukijoina. Terveyden edistämisen pitää olla osa koulun arkipäivää. Se tarkoittaa olosuhteita ja käytäntöjä, jotka tukevat ja auttavat oppilaita, opettajia sekä koko kouluyhteisöä voimaan hyvin. Kuntapäättäjän on huolehdittava, että kouluilla on käytettävissään riittävät resurssit luodakseen oppilaille aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan kannustavan ympäristön. Liikuntatuntien lisäksi liikkuminen on saatava luonnolliseksi osaksi koulun aamu- ja iltapäivä- sekä kerhotoimintaa. Koulujen välituntipihat on kunnostettava virikkeellisiksi ja on varmistettava, että oppilaiden on soveltuvilta osin turvallisista kävellä tai pyöräillä koulumatkansa. Terveyttä edistävän koulun ruoka on valtakunnallisten suositusten mukaista ja ruokailuun on varattu riittävästi aikaa. Oppilailla on myös oltava mahdollisuus terveelliseen välipalaan. Kuntapäättäjän on huolehdittava, että kouluja kehitetään yhdessä oppilaiden vanhempien kanssa täysin päihteettömiksi ympäristöiksi. Kodin ja koulun tiivis yhteistyö tukee vanhemmuutta ja sen myötä oppilaan terveyttä ja hyvinvointia. Kaikkien aikuisten on tuettava esimerkillään savutonta ja päihteetöntä linjaa. Koulukiusaamiselle on oltava ehdoton nollatoleranssi. Eri-ikäisillä ja taloudellisilta mahdollisuuksiltaan erilaisilla lapsilla ja nuorilla on myös oltava vapaa-ajallaan käytettävissään riittävästi liikunta- sekä muita harrastusmahdollisuuksia ja -tiloja. 4) Järjestöt terveyden edistämisen voimavarana Kuntalaisten laaja-alainen terveyden edistäminen edellyttää erilaiset sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jossa järjestöillä on oma merkittävä roolinsa. Järjestöt ovat voimavara, joka osaltaan kanavoi kuntalaisten aktiivista osaamista ja jota kunnat voivat hyödyntää halutessaan monin eri tavoin. Kuntapäättäjän on huolehdittava kuntaorganisaation ja järjestöjen vuorovaikutuksen suunnitelmallista lisäämistä. Tällä tavoin on mahdollista löytää järjestöjen toiminnasta ne osa-alueet, joita tukemalla edistetään parhaiten kuntalaisten terveyttä. Osana tätä kokonaisuutta kuntapäättäjän on myös varmistettava järjestöjen toiminnan riittävät perusedellytykset. Järjestöjen toimintaa tukiessaan kuntapäättäjä vahvistaa kuntalaisten ääntä kuntademokratiassa. Järjestöillä on kosketuspintaa kansalaisten arkeen ja ne nostavat toiminnallaan myös heikompien ääntä kuuluviin. Järjestöjen kautta kuntalaiset voivat myös saada mahdollisuuden vaikuttaa heidän terveyttään koskeviin kansallisiin linjauksiin. Lisätietoja: www.tekry.fi sekä toiminnanjohtaja Mika Pyykkö tai puh. 0400 841 662 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen keskus on perustettu vuonna 1962. Tekryllä on 127 jäsentä, jotka edustavat kattavasti terveysalalla toimivia järjestöjä ja muita yhteisöjä. Keskeistä Tekryn toiminnassa on terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun mukaisesti terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn aseman vahvistaminen yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla sosioekonomisia terveyseroja kaventavalla tavalla. Toiminta painottuu promootioon eli mahdollisuuksien luomiseen, mutta myös haittojen ja sairauksien ehkäisyyn. Tekryn toiminnassa tämä kaikki sisältää voimakkaasti myös järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamisen ja sen myötä toiminnan laadukkaan kehittämisen näkökulman. Lisäksi Tekry on kansallisena edustajana mm. International Union for Health Promotion and Education (IUHPE) - ja EuroHealthNet-järjestöissä. Lähde: Terveyden edistämisen keskus ry |
